31.12.2023 Loppuvuoden 2023 avaruuslentoja

Virgin Galactic yhtiön SpaceShipTwo teki 6. lokakuuta lyhyen hypyn avaruuden rajamaille. Lennolla oli kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa.

SapceShipTwo. Kuva: Virgin Galactic.

Kiinalainen Shenzhou 17 vei 26. lokakuuta kolme taikonauttia Kiinan avaruusasemalle. Asemalle lensivät Tang Hongbo, Tang Shengjie ja Jiang Xinlin.

Shenzhou 16 toi 31. lokakuuta Kiinan avaruusasemalta kolme taikonauttia noin puolen vuoden asemalla oleskelun jälkeen maan pinnalle.

Virgin Galactic yhtiön SpaceShipTwo teki 2. marraskuuta lyhyen hypyn avaruuden rajamaille. Lennolla oli kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa.

SpaceX-yhtiön Dragon-rahtikapseli laukaistiin 10. marraskuuta Kansainväliselle avaruusasemalle miehittämättömälle CRS-29 -rahtilennolle.

Venäläine Progress MS-25 (86P) laukaistiin 1. joulukuuta miehittämättömälle rahtilennolle Kansainväliselle avaruusasemalle.

SpaceX-yhtiön CRS-29 lennon Dragon-rahtikapseli palasi Kansainväliseltä avaruusasemalta 22. joulukuuta. Dragon toi avaruudesta tutkimusaineistoa ja muuta materiaalia, joka haluttiin palauttaa maan pinnalle jatkokäsiteltäväksi.


27.09.2023 Sojuz MS-23 palasi avaruusasemalta

Venäläinen Sojuz-kapseli toi Kansainväliseltä avaruusasemalta kaksi venäläistä kosmonauttia ja yhden amerikkalaisen astronautin.

Sojuz MS-23 lähdössä Kansainväliseltä avaruusasemalta. Kuva NASA TV.

NASA:n astronautti Frank Rubio sekä venäläiset kosmonautit Sergei Prokopyev ja Dmitri Petelin olivat avaruudessa 371 päivää. Heidän alkuperäinen tarkoituksensa oli olla Kansainvälisellä avaruusasemalla kuusi kuukautta, mutta lentoa pidennettiin kuudella lisäkuukaudella. Heidät asemalle tuonut Sojuz MS-22 -kapseli sai jäähdytysnestevuodon ja venäläiset lennättivät uuden Sojuz MS-23 -kapselin avaruusasemalle. MS-23 oli tarkoitettu vaihtomiehistön tuomiseen, mutta koska se lennettiin tyhjänä, jatkettiin Rubion, Prokopyevin ja Petelin lentoa puolella vuodella, jotta jälleen seuraava, eli MS-24 -kapseli saatiin valmiiksi.

Sojuz MS-24 laukaistiin avaruuteen 15. syyskuuta ja se telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan vain kolmen tunnin lennon jälkeen. Alus toi asemalle amerikkalaisen astronautin Loral O’Haran sekä venäläiset kosmonautit Oleg Kononenkon ja Nikolai Chubin.


04.09.2023 Crew-6 palasi avaruudesta

SpaceX:n Dragon-kapseli toi avaruudesta NASA:n Crew-6 -miehistön takaisin maanpinnalle aamulla 4. päivä syyskuuta. Alus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 3. päivä ja noin 17 tunnin lennon jälkeen se laskeutui laskuvarjojen varassa Floridan edustalle.

Crew-6 Dragon laskeutuu mereen yöllisessä infrapunakuvassa. Kuva NASA TV. 

Puolen vuoden työjaksolta avaruudesta palasivat NASA:n astronautit Stephen Bowen ja Woody Hoburg, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Sultan Alneyadi sekä venäläinen kosmonautti Andrey Fedyaev.

Asemalle 27. päivä elokuuta saapunut nelihenkinen Crew-7 jäi avaruusasemalle yhdessä aiemmin Sojuz-aluksella tulleiden kahden venäläisen ja yhden amerikkalaisen astronautin kanssa.


26.08.2023 Crew-7 avaruusasemalle

SpaceX:n Dragon-kapseli laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa Falcon 9 -kantoraketilla lauantaina 26. elokuuta. Aluksen on tarkoitus telakoitua asemaan noin puolen vuoden työjaksoa varten sunnuntaina 27. päivä.

Falcon 9 vie avaruuteen neljä uutta Kansainvälisen avaruusaseman jäsentä.
Kuva NASA.

Avaruuteen lähti NASA:n astronautti Jasmin Moghbeli, ESA:n astronautti Andreas Mogensen, JAXA:n astronautti Satoshi Furukawa sekä venäläinen kosmonautti Konstantin Borisov.


25.08.2023 Progress 85 asemalle ja muita kesän lentoja

Venäläinen miehittämätön Progress 85 -rahtilento telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 25.8.2023 aamulla Suomen aikaan. Alus laukaistiin avaruuteen Sojuz-kantoraketilla Baikonurista aamuyöllä 23. elokuuta.

Progress 85 lähestyy Kansainvälistä avaruusasemaa. Kuva: NASA TV.

Elokuun 2. päivä Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistiin Northrop Grumman -yhtiön miehittämätön Cygnus 19 -rahtialus Antares-kantoraketilla. Alus saapui asemalle kaksi vuorokautta myöhemmin.

29. päivä kesäkuuta SpaceX:n miehittämätön CRS-28 lennon Dragon rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta ja palasi maanpinnalle. Alus laskeutui mereen Floridan edustalle ja toi mukanaan paluurahtia asemalta.

Kesäkuun 5. päivä Kansainväliselle avaruuasemalle laukaistiin SpaceX:n CRS-28 lennon Dragon-rahtialus Falcon 9 -kantoraketilla. Alus telakoitui asemaan vuorokautta myöhemmin.

Toukokuussa Kanainvälisellä avaruusasemalla vieraillut kaupallinen AX-2 miehistö palasi maanpinnalle SpaceX:n Dragon-kapselissa runsaan yhdeksän vuorokauden lennolta 31. päivä toukokuuta. 

Toukokuun 24. päivä Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistiin miehittämätön Progress 84 -rahtialus. Alus telakoitui asemaan vain runsaan kolmen tunnin lennon jälkeen.

6. päivä toukokuuta SpaceX:n Dragon-kapselilla tehtiin siirtolento Kansainvälisellä avaruuasemalla. NASA:n Steve Bowen ja Hoburg, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien astronautti Sultan Alneyadi sekä venäläinen kosmonautti Andrey Fedyaev siirsivät Dragonin toiseen telakointiporttiin, koska alkuperäinen portti haluttiin vapauttaa myöhemmin saapuvaa rahtilentoa varten.

22.05.2023 AX-2 Kansainväliselle avaruusasemalle

Axiom Space -yhtiön lento Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistiin maanantaina 22. päivä hiukan puolen yön jälkeen (Suomen aikaa) avaruuteen SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketilla. Neljän hengen miehistö talakoitui Dragon-kapsellilla asemaan noin 15 tuntia myöhemmin.

Astronautit Dragon-kapselissa odottamassa laukaisua avaruuteen. Kuva SpaceX.

Axiom Mission 2 on yksityinen avaruuslento, jolla entinen NASA-astronautti Peggy Whitson sekä Axiomin asiakkaat John Shoffner, Ali Alqarni ja Rayyanah Barnawi vierailevat asemalla noin kahdeksan päivän ajan. Lennon suunniteltu kokonaiskesto meno- ja paluumatkoineen on noin 10 vuorokautta.

Peggy Whitson työskentelee Axiomille, mutta on aiemmin ollut NASA:n astronautti. Hän on ollut kolmesti työjaksolla Kansainvälisellä avaruusasemalla. AX-2 -lento on hänen neljäs vierailunsa asemalla.

Lento on toinen Axiomin järjestämä turistilento Kansainväliselle avaruusasemalle ja kolmas SpaceX:n turistilento kiertoradalle.

Axiomin suunnitelmiin kuuluu oma avaruusasema, jonka ensimmäinen vaihe on Kansainväliseen avaruusasemaan kiinnitettävä moduuli. Alustavan aikataulun mukaan moduuli lähetettäisiin avaruusasemmalle vuoden 2025 lopulla.


20.04.2023 SpaceX:n Starship-aluksen koelento

SpaceX-yhtiö teki Starship-raketillaan koelennon 20. päivä huhtikuuta. Raketti onnistuttiin saamaan noin 30 kilometrin korkeuteen, mutta mahdollisesti usean rikkoutuneen moottorin ja muiden ongelmien takia lento ei edennyt pidemmälle. Ilmeisesti raketti tuhottiin turvallisuuden takaamiseksi sen ajautuessa ulos lennolle määritellyltä alueelta.

Onnistunut lähtö koelennolle. Kuva SpaceX.

Lennon kestoksi oli suunniteltu noin 90 minuuttia, jonka aikana kantorakettiosa, Super Heavy, olisi vienyt Starship-auksen avaruuden rajoille, josta Starship olisi jatkanut matkaa radalle, joka olisi kiertänyt lähes toiselle puolelle Maapalloa lähelle Havaijia.

Sekä kantoraketin, että Spaceship-aluksen oli määrä antaa upota mereen.

Seuraava testilento on Elon Muskin mukaan mahdollinen muutaman kuukauden kuluttua. Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA todennäköisesti edellyttää perusteellista analyysia tämän koelennon ongelmista ja niiden korjaamista ennen kuin antaa luvan uudelle lennolle.

Julkaistu 24.04.2023

 - - -

Avaruuslennot.fi ei aktiivisesti seuraa kaikkia SpaceX:n Starship-aluksen testejä ja koelentoja, koska toistaiseksi alus on hyvin kokeellisessa vaiheessa, jossa SpaceX kehittää ja opettelee aivan uudenlaisia valmistustekniikoita, materiaaleja, moottoreita ja rakenteita. SpaceX saa kuitenkin paljon huomiota julkisuudessa ja myös sen Starship-kehityshanketta seurataan laajasti usein ilman, että tehdään eroa SpaceX:n operatiivisten lentojen ja koelentojen välillä, joten aika-ajoin avaruuslennot.fi julkaisee myös uutisia ja yhteenvetoja kehitysprojektin tilanteesta.

SpaceX:llä on säännöllisessä käytössä oleva Falcon 9 kantoraketti, jolla tehdään jatkuvasti operatiivisia lentoja. Avaruuslennot.fi seuraa Falcon 9:n miehitettyjä lentoja sekä rahtilentoja avaruusasemalle, mutta ei kaikkia satelliittilaukaisuja eri tilaajille.