12.07.2024 Falcon 9 moottorihäiriö

SpaceX laukaisi perjantaina 12. päivä heinäkuuta Falcon 9 kantoraketilla Starlink-satelliitteja avaruuteen. Raketin toinen vaihe kärsi moottorihäiriön lennon loppuvaiheessa.

Falcon 9 -raketin toisen vaiheen moottori hetki ennen häiriötä.

Kuvassa näkyy runsaasti valkoista jäätynyttä kaasua. Kuva SpaceX.

Moottorihäiriöstä huolimatta Starlink-satelliitit saatiin toimitettua avaruuteen, mutta suunniteltua matalammalle kiertoradalle. Satelliitien omat moottorit eivät välttämättä riitä nostamaan rataa riittävästi jolloin satelliitit putoavat kiertoradalta ja tuhoutuvat ilmakehässä.

SpaceX:n on selvitettävä häiriön syy ja varmistettava, että se ei toistu seuraavilla lennoilla. Tässä vaiheessa ei ole tieto kauanko selvitys kestää ja mitä mahdollisia toimenpiteitä siitä seuraa. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa SpaceX:n tulevien lentojen aikatauluihin, mukaan lukien miehitettyihin Polaris Dawn ja NASA:n Crew-9 -lentoihin.

24.06.2024 Starliner jatkaa avaruusasemalla

Boeingin Starliner-aluksen oli tarkoitus viipyä Kansainvälisellä avaruusasemalla testilennolla noin viikon verran, mutta NASA ja Boeing ovat pidentäneet lennon kestoa.

Starliner telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan (ISS).

Kuvan yläosassa vaalea huoltomoduuli, sitten kartiomainen miehistökapseli ja

alimpana avaruusaseman Harmony-moduulin telakointiportti.

Kuvassa asema lentää Välimeren yläpuolella. Kuva NASA.

5. päivä kesäkuuta avaruuteen laukaistu miehitetty Boeing Starliner -alus on kohdannut joitakin teknisiä ongelmia ja NASA on kertonut, että se yhdessä Boeingin kanssa haluaa toistaiseksi jatkaa ongelmien selvittelyä ja siksi pidentää Sarlinerin lentoa.

Starliner telakoitui onnistuneesti Kansainväliseen avaruusasemaan 6. päivä kesäkuuta. Starlinerin viidessä ohjausmoottorissa oli kuitenkin toimintahäiröitä ja jo ennen laukaisua tiedossa olleen heliumvuodon lisäksi avaruudessa ilmeni lisää heliumvuotoja.

Ongelmat koskevat Starlinerin huoltomoduulia, joka ei palaa maahan. Tästä syystä ongelmia halutaan selvittää avaruudessa mahdollisimman pitkälle ennen paluulentoa. Tälle lennolle suunniteltu Starlinerin pisin avaruudessa olo on kuitenkin enintään 45 vuorokautta *. Alkuperäiseen noin viikon lentoon on siis varauduttu runsaalla marginaalilla. Starliner on kuitenkin suunniteltu puolen vuoden avaruusasemalentoja varten, jollaisia sillä on tarkoitus lentää tämän koelennon jälkeen.

Astronautit Barry "Butch" Wilmore ja Sunita Williams voisivat olla avaruusasemalla pidempäänkin, mutta aina kaikissa olosuhteissa jokaisella avaruusasemalla olevalla on oltava valmis paluulento. Hätätilassa jokaisen aseman asukkaan on voitava nopeasti mennä omaan paluualukseensa ja lentää takaisin maahan.

NASA on ollut jonkin verran epäselvä tiedotuksessaan, minkä takia on syntynyt paljon spekulointia Starlinerin todellisesta kunnosta ja onko astronauttien sillä turvallista lähteä paluumatkalle. NASA on kuitenkin suhteellisen selkeästi kertonut, että Starliner on valmiudessa millä hetkellä tahansa toimimaan pelastukapselina ja että paluulentoa on viivytetty siksi, että ilmenneitä ongelmia voidaan selvittää ennen kuin huoltomoduuli paluun yhteydessä ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

Tällä hetkellä NASA ei ole kertonut milloin Starlinerin on tarkoitus lähteä avaruusasemalta.

---

* Päivitys 29.6.2024: NASA:n alkujaan ilmoittama 45 vuorokauden raja Starlinerin lennolle johtuu aluksen akuista. Kun Starliner on telakoituneena asemaan ja saa ladattua akkunsa aseman sähköjärjestelmästä sekä akkujen kuntoa seuraavat anturit kertovat akkujen olevan hyvässä kunnossa, siirtyy 45 vuorokauden raja jatkuvasti eteenpäin.

05.06.2024 Boeing Starlinerin miehitetty testilento avaruusasemalle

Boeing CST-100 Starliner laukaistiin 5. päivä kesäkuuta ensimmäistä kertaa miehistön kanssa kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Avaruuskapselin vei avaruuteen ULA:n Atlas V -kantoraketti.

Atlas V vei Starlinerin avaruuteen. Kuva NASA TV.

Laukaisua yritettiin jo 7. päivä toukokuuta, mutta silloin Atlas-raketin toisen vaiheen yksi venttiili herätti epäilyksiä ja laukaisu peruttiin astronauttien jo ollessa sisällä Starlinerissa. Myöhemmin myös Starlinerissa havaittiin heliumkaasun vuoto, mutta se oli niin vähäinen, että sitä ei ryhdytty korjaamaan. NASA ja Boeing varmistivat, että heliumvuoto ei edes pahentuessaan aiheuta vaaraa eikä estä lennon toteuttamista.

Uusintayritys kesäkuun 1. päivä keskeytyi vain vähän ennen lähtöhetkeä yhden laukaisua hoitavan automaattijärjestelmän vian takia.

Laukaisu onnistui lopulta 5. päivä kesäkuuta.

Kyseessä on miehitetty testilento (CFT, Crewed Flight Test), jolla on mukana kaksi NASA:n astronauttia, Barry "Butch" Wilmore ja Sunita Williams. Starlinerin on tarkoitus telakoitua noin viikon ajaksi Kansainväliseen avaruusasemaan ja tuoda sitten testilentokaksikon takaisin maanpinnalle.

Boeing Starliner CST-100. Kuva NASA.

Lento sai odottamattoman lisätehtävän, kun toukokuun lopusssa Kansainvälisen avaruusaseman virtsankäsittelyjärjestelmään tuli vika ja Starlinerin kyytiin lastattiin uusi pumppu vietäväksi asemalle.

Jos lento sujuu ilman merkittäviä ongelmia, vahvistetaan Starliner käyttöön ja se aloittaa säännölliset NASA:n miehistölennot Kansainväliselle avaruusasemalle vuoden 2025 alkupuolella. NASA:n tarkoitus on, että Boeingin Starliner ja SpaceX:n Dragon kuljettavat vuorotellen neljän hengen vaihtomiehistön avaruusasemalle puolen vuoden välein. Eli siis kumpikin yhtiö lentää kerran vuodessa.

NASA aloitti 2011 hankkeen, jossa kilpailutti yrityksiä rakentamaan miehistönkuljetusaluksen Kansainvälisen avaruusaseman lentoja varten. Vuonna 2014 NASA valitsi Boeing CST-100 Starlinerin ja SpaceX Dragonin ja on siitä lähtien tukenut niiden kehitystä. Dragon teki ensimmäisen miehitetyn Demo-1 -lennon 2019 ja aloitti säännölliset lennot Kansainväliselle avaruusasemalle. Parhaillaan asemalla on kahdeksas Dragonin kuljettama miehistö.

Alkujaan NASA ilmeisesti odotti Boeingin kokeneena avaruusalan toimijana kykenevän saamaan oman aluksensa valmiiksi ilman suurempia viivytyksiä ja keskittyi ehkä hiukan enemmän seuraamaan uuden yrittäjän, eli SpaceX:n kehitystyön etenemistä. Molemmat ovat kohdanneet vaikeuksia kehitystyössä, mutta SpaceX:n Dragon tuli valmiiksi ja Boeingin Starliner on edennyt ongelmasta toiseen.

Starlinerin ensimmäinen koelento ilman miehistöä vuonna 2019 ei kyennyt lentämään avaruusasemalle, mutta lukuisista ongelmista huolimatta laskeutui onnistuneesti takaisin maahan.

Starlinerin toinen miehittämätön koelento vuonna 2022 tavoitti Kansainvälisen avaruusaseman, mutta lennon jälkeen löydettiin erilaisia korjattavia kohtia, jotka oli saatava kuntoon ennen kuin ensimmäinen testimiehistö pääsi lentoon.

Alkuvuoden 2024 lennot

Tammikuun 17. päivä Kiina laukaisi miehittämättömän Tianzhou-7 -lennon kohti omaa avaruusasemaansa. Rahtilaus telakoitui Tiangong-avaruusasemaan noin kuuden tunnin lennon jälkeen.

SpaceX laukaisi miehitetyn Axiom 3 -lennon kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 18. päivä tammikuuta. Nelihenkinen miehistön Dragon-kapseli telakoitui avaruusasemaan 20. päivä noin 12.30 Suomen aikaan runsaan 36 tunnin lennon jälkeen. Lento on Axiom-yhtiön SpaceX:ltä ja NASA:lta tilaama kaupallinen lento. Lennolle lähtivät Michael López-Alegría, Walter Villadei, Alper Gezeravci ja Marcus Wandt (ESA).

Axiom-3:n miehistö Kansainvälisellä avaruusasemalla yhdessä 

aseman muun miehistön kanssa. Kuva NASA-TV

Virgin Galactic teki lyhyen hypyn avaruuden rajamaille 26. tammikuuta. Unity-aluksen kyydissä oli neljä matkustajaa ja kaksi avaruuslentäjää. Lennon jälkeen Unityn ja sen ylös ilmakehään kuljettaneen Eve -lentokoneen välissessä kiinnityksessä havaittiin vaurio, jonka syntysyy on selvitettävä ennen seuraavaa lentoa. Virgin Galactic aikoo lopettaa lennot nykyisellä alustyypillä ja keskittyy kehittämään uutta suurempaa avaruuslentokonetta.

SpaceX laukaisi miehittämättömän Cygnus NG20 -rahtialauksen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 30. päivä tammikuuta. Cygnus on Northrop-Grumman -yhtiön rakentama rahtikapseli, joka on aiemmin laukaistu Antares-kantoraketilla. Antares perustuu Venäläisiin ja Ukrainalaisiin osiin, joita maailmanpoliittisen tilanteen takia ei ole saatavilla ja siksi Northrop-Grumman on turvautunut kilpailijansa SpaceX:n kantorakettiin rahtialuksen saamiseksi Kansainväliselle avaruusasemalle.

Cygnus NG-20 saapui Kansainväliselle avaruusasemalle 1. päivä helmikuuta noin puolen päivän aikaan Suomen aikaa.

Axiom 3 -lennon nelihenkinen miehistö lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 7. päivä helmikuuta. Heitä kuljettanut Dragon-kapseli laskeutui onnistuneesti mereen Floridan edustalle 9. päivä helmikuuta.

Dragon Crew-8 lento laukaistiin kohti Kanvainvälistä avaruusasemaa 4. päivä maaliskuuta. Alus telakoitui seuraavana päivänä.

Crew-8 valmiina matkalle kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Kuva NASA

Crew-7 palasi maahan 12. päivä maaliskuuta. Dragon kapseli laskeutui Meksikonlahdelle.

Sojuz MS-25 laukaisu keskeytettiin vähän ennen lähtöhetkeä maaliskuun 21. päivä. Uusi yritys tehtiin 23. päivä ja alus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 25. päivä. Kapselin kyydissä oli Tracy Caldwell-Dyson (NASA), Oleg Novitsky (Roscosmos) ja Maryna Vasileuskaya (Valkovenä)

Miehittämätön Dragon CRS-30 -rahtialus laukaistiin kohti Kanvainvälistä avaruusasemaa 21. maaliskuuta. Alus telakoitui asemaan 23. päivä. Lento on SpaceX:n 30. kaupallinen rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle.

Sojuz MS-24 laskeutui 6. päivä huhtikuuta Maahan. Mukana oli Loral O’Hara (NASA), Oleg Novitsky (Roscosmos) ja Marina Vasilevskaya (Valkovenäjä).

Kiina laukaisi omalle avaruusasemalleen uuden miehistön 25. huhtikuuta Shenzhou-18 lennolla. Avaruuteen lähti Ye Guangfu, Li Cong ja Li Guangsu. Shenzhou-17 toi 30. huhtikuuta Kiinan avaruusasemalla aiemmin olleet kolme taikonauttia takaisin Maan pinnalle.

SpaceX:n Dragon CRS-30 rahtikapseli lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 27. huhtikuuta ja laskeutui mereen Floridan rannikolle 30. päivä huhtikuuta.

31.12.2023 Loppuvuoden 2023 avaruuslentoja

Virgin Galactic yhtiön SpaceShipTwo teki 6. lokakuuta lyhyen hypyn avaruuden rajamaille. Lennolla oli kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa.

SapceShipTwo. Kuva: Virgin Galactic.

Kiinalainen Shenzhou 17 vei 26. lokakuuta kolme taikonauttia Kiinan avaruusasemalle. Asemalle lensivät Tang Hongbo, Tang Shengjie ja Jiang Xinlin.

Shenzhou 16 toi 31. lokakuuta Kiinan avaruusasemalta kolme taikonauttia noin puolen vuoden asemalla oleskelun jälkeen maan pinnalle.

Virgin Galactic yhtiön SpaceShipTwo teki 2. marraskuuta lyhyen hypyn avaruuden rajamaille. Lennolla oli kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa.

SpaceX-yhtiön Dragon-rahtikapseli laukaistiin 10. marraskuuta Kansainväliselle avaruusasemalle miehittämättömälle CRS-29 -rahtilennolle.

Venäläine Progress MS-25 (86P) laukaistiin 1. joulukuuta miehittämättömälle rahtilennolle Kansainväliselle avaruusasemalle.

SpaceX-yhtiön CRS-29 lennon Dragon-rahtikapseli palasi Kansainväliseltä avaruusasemalta 22. joulukuuta. Dragon toi avaruudesta tutkimusaineistoa ja muuta materiaalia, joka haluttiin palauttaa maan pinnalle jatkokäsiteltäväksi.

27.09.2023 Sojuz MS-23 palasi avaruusasemalta

Venäläinen Sojuz-kapseli toi Kansainväliseltä avaruusasemalta kaksi venäläistä kosmonauttia ja yhden amerikkalaisen astronautin.

Sojuz MS-23 lähdössä Kansainväliseltä avaruusasemalta. Kuva NASA TV.

NASA:n astronautti Frank Rubio sekä venäläiset kosmonautit Sergei Prokopyev ja Dmitri Petelin olivat avaruudessa 371 päivää. Heidän alkuperäinen tarkoituksensa oli olla Kansainvälisellä avaruusasemalla kuusi kuukautta, mutta lentoa pidennettiin kuudella lisäkuukaudella. Heidät asemalle tuonut Sojuz MS-22 -kapseli sai jäähdytysnestevuodon ja venäläiset lennättivät uuden Sojuz MS-23 -kapselin avaruusasemalle. MS-23 oli tarkoitettu vaihtomiehistön tuomiseen, mutta koska se lennettiin tyhjänä, jatkettiin Rubion, Prokopyevin ja Petelin lentoa puolella vuodella, jotta jälleen seuraava, eli MS-24 -kapseli saatiin valmiiksi.

Sojuz MS-24 laukaistiin avaruuteen 15. syyskuuta ja se telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan vain kolmen tunnin lennon jälkeen. Alus toi asemalle amerikkalaisen astronautin Loral O’Haran sekä venäläiset kosmonautit Oleg Kononenkon ja Nikolai Chubin.

04.09.2023 Crew-6 palasi avaruudesta

SpaceX:n Dragon-kapseli toi avaruudesta NASA:n Crew-6 -miehistön takaisin maanpinnalle aamulla 4. päivä syyskuuta. Alus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 3. päivä ja noin 17 tunnin lennon jälkeen se laskeutui laskuvarjojen varassa Floridan edustalle.

Crew-6 Dragon laskeutuu mereen yöllisessä infrapunakuvassa. Kuva NASA TV. 

Puolen vuoden työjaksolta avaruudesta palasivat NASA:n astronautit Stephen Bowen ja Woody Hoburg, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Sultan Alneyadi sekä venäläinen kosmonautti Andrey Fedyaev.

Asemalle 27. päivä elokuuta saapunut nelihenkinen Crew-7 jäi avaruusasemalle yhdessä aiemmin Sojuz-aluksella tulleiden kahden venäläisen ja yhden amerikkalaisen astronautin kanssa.