24.01.2022 Dragon rahtikapseli palasi avaruudesta

SpaceX:n Dragon rahtikapseli palasi Kansainväliseltä avaruusasemalta. Dragon laskeutui laskuvarjojen varassa Meksikonlahdelle Floridan länsirannikolle maanantaina 24. päivä tammikuuta.

Dragon hetki avaruusasemalta lähdön jälkeen. Kuva NASA.

Dragon laukaistiin avaruuteen joulukuun 21. päivä ja se vei avaruusasemalle noin 3.000 kg ruokaa ja muita tarvikkeita. Paluulennolla kyydissä oli 2.200 kg tutkimusnäytteitä ja käytöstä poistettuja tarvikkeita. Dragon on ainoa alus, joka voi tuoda asemalta merkittävän määrän näytteitä. Dragonissa on mahdollista tuoda esimerkiksi kylmäsäilytystä vaativia biologisia näytteitä.


24.01.2022 James Webb saapui perille

James Webb avaruusteleskooppi saapui perille L2-pisteeseen maanantaina 24. päivä tammikuuta. Webb teki viimeisen radankorjauksen vähän ennen L2-pisteen kiertoradalle asettumista. Webb aloittaa varsinaisen tieteellisen työnsä kesällä.

Havainnekuva James Webb avaruusteleskoopista. Kuva NASA.

Webb on noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta ja se kiertää Auringon ja Maan painovoiman muodostamaa L2 pistettä. Kyseisessä kohdassa avaruutta teleskoopin tarvitsee käyttää moottoreitaan vain noin puolen vuoden välein säilyttääksensä sopivan kiertoradan. Kiertoradalla Webb liikkuu niin, että se pysyy L2:n läheisyydessä, mutta ei koskaan jää Maan ja Kuun varjoon.

Avaruusteleskoopin on vielä säädettävä erillisistä segmenteistä koostuva peilinsä niin, että muodostuu yhtenäinen terävä kuva. Säätötyö ja tutkimuslaitteiden kalibrointi kestää useita kuukausia.


10.01.2022 Kiina testasi robottikättä asemalla

Kiina kokeili avaruusasemansa osien siirtoa robottikädellä. Tiangong-aseman robottikäsi otti kiinni Tianzhou-2 -rahtialuksesta, irrotti sen asemasta ja käänsi sitä jonkin verran sivuun. Sen jälkeen robottikäsi kiinnitti aluksen takaisin avaruusaseman telakointiporttiin.

Lennonjohdon havainnekuva rahtialuksen sijainnista suhteessa asemaan. Kuva CGTN.

Testin tarkoitus oli varmistaa, että robottikädellä voidaan siirtää aseman moduuleja telakointiportista toiseen. Tämä mahdollistaa sen, että avaruuteen laukaistu moduuli voidaan kiinnittää aluksi helposti saavutettavaan telakointiporttiin ja siirtää myöhemmin lopulliseen sijaintipaikkaansa.

Robottikädellä voidaan liikutella avaruudessa suuriakin kappaleita. Liikkeiden ennakkosuunnittelu ja hallinta on kuitenkin tarkkaa ja rauhallista puuhaa, sillä suuren massan ohjailu varsin pienitehoisella robottikädellä ei ole helppoa. Väärään suuntaan liikkuvaa kappaletta ei pystytä pysäyttämään hetkessä ja vakavien vahinkojen vaara on suuri, jos iso komponentti törmää hallitsemattomasti asemaan.

Kokeilu tehtiin 7. päivä tammikuuta.

25.12.2021 James Webb laukaistiin avaruuteen

Eurooppalainen Ariane 5 -kantoraketti vei James Webb teleskoopin avaruuteen 25. päivä joulukuuta. Seuraavien viikkojen aikana teleskooppi avataan käyttökuntoon ja ohjataan lopulliseen sijoituspaikkaansa.

James Webb lähtee avaruuteen Ariane 5 -kantoraketin viemänä.
Kuva NASA TV.

James Webbin päätehtävä on tutkia hyvin kaukaisia avaruuden kohteita, mutta sille on varattu myös aikaa katsoa oman aurinkokuntamme kohteita. Teleskooppia ei voi suunnata kohti aurinkoa, mutta Mars ja kaukaisemmat kohteet ovat sen tavoitettavissa. 


22.12.2021 James Webb valmiina avaruuteen

Yhdysvaltojen avaruusjärjestön NASA:n, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Kanadan avaruusjärjestön CSA:n suurhanke James Webb avaruusteleskooppi (JWST) on valmiina Ariane 5 -kantoraketin kärjessä odottamassa laukaisua avaruuteen.

James Webb avaruusteleskooppi. Kultaisen pääpeilin halkaisija on 5,4 metriä.
Alaosassa monikerroksinen aurinkovarjo, joka pitää teleskoopin viileänä.
Havainnekuva NASA.

James Webbin suunnittelu ja rakentaminen alkoi vuonna 1996 ja tavoitteena oli saada teleskooppi avaruuteen vuonna 2007. Lukuisten viivästysten ja uudistettujen suunnitelmien jälkeen James Webb oli valmis maanpäällisiin testeihin 2016. Vuonna 2018 teleskoopin erikoinen aurinkosuoja repesi testeissä ja aiheutti jälleen viivästyksen. Vielä viime hetkilläkin, kun teleskooppia asennettiin kantorakettiin, ilmeni pariinkin otteeseen ongelmia ja seurasi muutamien päivien viivästyksiä. Lopulta kaikki on nyt kuitenkin valmista laukaisuun hintalapun noustua alkuperäisestä 500 miljoonasta dollarista 9,66 miljardiin dollariin.

ESA:n Ariane 5 vie teleskoopin avaruuteen Ranskan Guaynasta. Kantoraketin laukaisu on yksi James Webbin kriittistä hetkistä. Ariane 5 on luotettavana pidetty kantoraketti, mutta onnistuneenkin laukaisun yhteydessä avaruuteen vietävä lasti joutuu voimakkaiden kiihtyvyysvoimien ja tärinöiden kohteeksi.

Laukaisua varten James Webb on suunniteltu niin, että se voidaan taittaa kokoon. Teleskoopin pääpeilin halkaisija on 6,5 metriä ja sitä auringonvalolta suojelevan varjon koko on 14 x 21 metriä. Ariane 5 rahtitilan halkaisija on 5,4 metriä, joten ilman kokoontaittoa James Webb ei mahdu matkalle mukaan.

Keskellä kokoontaiteltu James Webb avaruusteleskooppi Ariane-kantoraketin keulassa.
Oikealla ja vasemmalla teleskooppia avaruuteen vietäessä suojaavat raketin suojakuoren puoliskot.
Havainnekuva NASA.

Laukaisun jälkeen Ariane-raketti on tehnyt tehtävänsä ja James Webb jää omilleen. Uuden avaruusteleskoopin avaamiseen on varattu kaksi viikkoa. Tai pidempään, jos kaikki ei suju aivan käsikirjoituksen mukaan. Rakenteissa on 50 avautuvaa osaa ja 178 avausmekanismia, joiden kaikkien on toimittava moitteettomasti avaruudessa.

Ensimmäisenä avataan aurinkopaneelit ja radioantenni. Sitten rakettimoottori aloittaa teleskoopin matkan kohti sijoituspaikkaa, Maa - Aurinko L2-pistettä. Matkan aikana teleskoopin aurinkosuoja ja pääpeili avataan käyttövalmiiksi. Noin kuukausi matkaan lähdöstä James Webb asettuu L2-pisteeseen. Teleskooppi ei pysy tarkalleen L2-pisteessä, vaan liikkuu sen ympärillä niin sanotulla halo-radalla.

James Webb L2 pisteen radalla Maan takana 1,5 miljoonan kilometrin päässä.
Piirroksessa Maa (Earth), Kuu (Moon) ja Webb L2 pisteessä.
Kuva NASA.

James Webb avaruusteleskooppi on suunniteltu Hubble-avaruusteleskoopin seuraajaksi. Webb on kuitenkin lähinnä infrapunavalon alueella toimiva, joten se ei tuota kauniita värikkäitä kuvia avaruuden kohteista kuten Hubble on tehnyt. Sen sijaan se pystyy näkemään kauemmaksi avaruudessa. Infrapunavalo läpäisee näkyvää valoa paremmin avaruuden pölypilviä ja avaruuden laajenemisen aiheuttama punasiirtymä muuttaa kaukaisten kohteiden valoa kohti punaista ja infrapunaista sävyä. Lisäksi James Webbin pääpeili on 6,5 metriä halkaisijaltaan ja se voi siten kerätä paljon enemmän valoa kuin Hubblen 2,4 metrinen peili.

Infrapunainen valo on käytännössä lämpösäteilyä, minkä takia James Webb on suojattu Auringon, Maan ja Kuun lämpösäteilyltä. Maa - Aurinko L2 -piste on kaukana niiden lämmöstä ja suuri aurinkosuoja varjostaa teleskoopin komponentteja. James Webbiä joudutaan jatkuvasti ohjaamaan niin, että se on suunnattu kuvattavaan kohteeseen, on aurinkosuojan varjostama ja niin, että se pysyy L2-pisteen radalla. 

James Webbin suunniteltu perustehtävä on viisi vuotta avaruuden havainnointiaikaa. Tavoitteena on, että teleskooppi toimisi kymmenen vuotta. Toiminta päättyy kuitenkin viimeistään kun radan ja asennon säätöön käytettävä polttoaine loppuu. James Webbiä ei ole tehty huollettavaksi, toisin kuin Hubble oli.

Avaruusteleskoopin on tarkoitus tutkia omaa aurinkokuntaamme, muiden tähtien eksoplaneettoja, tähtiä, tähtien syntyä, kaukaisia galakseja ja muita avaruuden kohteita. Tähtitieteilijät odottavat James Webbiltä suuria löytöjä ja vastauksia avoimiin kysymyksiin.


  James Webb laukaistaan avaruuteen aikaisintaan 25.12.2021 laukaisupaikan huonon sään takia.  


21.12.2021 CRS-24 rahtilento kohti avaruusasemaa

SpaceX laukaisi Dragon-rahtikapselin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa Falcon 9 kantoraketilla. Laukaisu oli 24. Nasan SpaceX:ltä tilaama rahtilento avaruusasemalle.

Dragon valmiina CRS-24 lennolle. Kuva NASA TV.

Dragonin kyydissä on noin 3000 kg tarvikkeita avaruusasemalle. Mukana on myös joululahjoja aseman asukkaille. Dragon telakoituu automaattisesti asemaan noin vuorokauden lennon jälkeen. Paluulento on suunniteltu noin kuukauden päähän, jolloin Dragon tuo avaruudesta erilaisia tutkimusten ja kokeiden tuloksia ja näytteitä. Dragon on ainoa avaruusaseman huoltoaluksista, joka voi tuoda Maan pinnalle merkittävän määrän rahtia.

Lennon laukaisussa käytetty Falcon 9 -kantoraketti teki ensimmäisen lentonsa, mutta Dragon-kapseli lähti toiselle avaruusmatkalleen.


20.12.2021 Sojuz MS-20 palasi Maahan

Venäläinen Sojuz-kapseli palasi Maahan Kansainväliseltä avaruusasemalta vajaan kahden viikon turistivierailulta. Kosmonautti Alexander Misurkin sekä japanilaiset avaruusturistit Yusaku Maezawa ja Yozo Hirano laskeutuivat turvallisesti Kazakstaniin 20. päivä joulukuuta varhain Suomen aikaan.

Japanilainen Yusaku Maezawa on juuri autettu ulos Sojuz-kapselin luukusta.
Kuva NASA TV.

Maezava on kerännyt omaisuutensa muotituotteiden verkkokaupalla. Hänellä on suunnitelmissa myös lento Kuun ympäri SpaceX-yhtiön kehitteillä olevalla Starship-aluksella. Kuulento on alustavasti suunniteltu vuodelle 2023.

Hirano toimi lennolla Meazavan videotuottajana. Lennon aikana kuvattuja videoita on julkaistu YouTubessa Maezavan kanavalla (https://www.youtube.com/c/YusakuMaezawaTV).

Lento oli toinen kerta, kun yhden kosmonautin mukana lensi kaksi siviiliä. Edellinen lento oli lokakuussa, jolloin avaruusasemalla kävi venäläinen elokuvanäyttelijä ja ohjaaja, jotka kuvasivat asemalla kohtauksia tekeillä olevaan elokuvaan.

Normaalisti avaruusasemalle lentävä uusi Sojuz-kapseli jää sinne ja seuraava paluu maahan tehdään vanhimmalla avaruudessa olevalla aluksella. Tällä kertaa asemalle kuitenkin jätettiin edellinen, vanhempi Sojuz ja uusin Sojuz MS-20 teki poikkeuksellisen lyhyen 12 päivän lennon.