04.04.2025 Fram2 palasi avaruuslennolta

SpaceX:n Dragon-kapseli palasi 4. päivä huhtikuuta noin neljän päivän avaruuslennolta. Kapselin neljä matkustajaa laskeutuivat Tyyneen valtamereen Kalifornian edustalle.

Dragon laskuvarjojen varassa Fram2-lennon päättyessä. Kuva SpaceX.

Lento oli yksityinen, kaupallinen lento, jonka rahoittaja oli kiinalaissyntyinen maltalainen kryptovaluuttayrittäjä Chun Wang. Hänen mukanaan lennolla olivat norjalainen elokuvien tekijä Jannicke Mikkelsen, saksalainen insinööri-tutkija Rabea Rogge ja australialainen tutkija-seikkailija Eric Philips.

Fram2 laukaistiin avaruuteen 31.3. (1.4. Suomen aikaan) Floridasta Falcon 9 kantoraketilla. Kapseli lensi koko avaruudessa olon ajan vapaasti, telakoitumatta Kansainväliseen avaruusasemaan.

Lento oli ensimmäinen, jolla miehitetty alus ohjattiin Maan napojen kautta kulkevalle radalle. Kaikki matkustajilla oli jonkinlaisia kytköksiä napa-alueiden matkailuun tai tutkimukseen. Fram2 sai nimensä Norjalaisesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Fram -nimisestä purjealuksesta, joka teki tutkimusretkiä napa-alueille.

Lento oli myös SpaceX:n ensimmäinen, jolla miehitetty Dragon-kapseli laskeutui Foridan sijasta Yhdysvaltojen länsirannikolle Tyyneen valtamereen. SpaceX aikoo jatkossa aina laskeutua Tyyneen valtamereen, koska näin varmistetaan, että paluun yhteydessä Dragonista irrotettava paineistamaton huoltomoduuli (”Trunk”) ohjautuu tuhoutumaan meren yläpuolella. Aiemmilla lennoilla joitakin osia moduulista on osunut asutuille alueille, kun moduli ei ole palanut täydellisesti ilmakehässä.

18.03.2025 Crew-9 kotiin avaruusasemalta

SpaceX:n Dragon kapseli laskeutui muutama minuutti ennen puoltayötä (Suomen aikaan) maaliskuun 18. päivä Floridan edustalle Crew-9 -lennolta mukanaan Nick Hague ja Aleksandr Gorbunov sekä mielenkiinnolla seuratut Barry ”Butch” Wilmore ja Sunita ”Suni” Williams.

Crew-9 laskeutui mereen Floridan edustalle. Kuva NASA TV

Paluu lento avaruusasemalta ja laskeutuminen mereen sujuivat normaalisti. Normaalia ei kuitenkaan ollut se, että NASA näki tarpeelliseksi lyhentää Crew-9 -miehistön ja heidät korvanneen Crew-10 -miehistön yhteisen ajan Kansainvälisellä avaruusasemalla vain noin yhteen päivään.

Normaalisti, kun NASA vaihtaa avaruusaseman miehistöä, laukaistaan uusi miehistö avaruusasemalle ja he ovat yhdessä vanhan miehistön kanssa noin viikon verran asemalla. Tällä varmistetaan, että uusi miehistö saa kotiutua asemalle ja saa käytännössä kokea mahdollisimman paljon avaruudessa kaikkea sitä, mitä ovat kuukausien ja vuosien kuluessa maassa harjoitelleet. Vanha miehistö on heidän tukenaan ja aseman toiminnot saadaan siirrettyä uuden miehistön hoidettavaksi.

Dragon-kapseli laskeutuu lennon jälkeen mereen ja tästä syystä sääolosuhteilla on suuri merkitys vanhan miehistön paluuhetkeä valittaessa. Sopivaa säätä odotellessa miehistöjen yhteinen aika avaruudessa voi venyä viikkoa pidemmäksi. Tämä ei ole mikään ongelma, asemalla riittää ruokaa ja tarvikkeita sekä Dragonissa käyttöaikaa.

Tällä kertaa Crew-9:n paluuseen liittyi suurempia asioita kuin vain NASA:n aikataulut. Butch ja Sunny olivat jääneet avaruusasemalle, kun NASA arvoi, että heidän ei ollut turvallista palata avaruudesta Boeingin Starliner-kapselilla, jolla he olivat asemalle tulleet kesällä 2024. Presidentti Donald Trumpin yhdessä SpaceX:n ja Yhdysvaltain hallinnon erikoistoimijan Elon Muskin puheiden ja twiittien jälkeen NASA päätyi lyhentämään Crew-9:n ja Crew-10 -miehistöjen yhteisen ajan Kansainvälisellä avaruusasemalla vain noin vuorokauteen.

Lisää ”Butch ja Sunny” tilanteesta aiemmissa kirjoituksissa:

17.02.2025 Crew-10 miehistön Dragon-kapseli vaihtuu

24.08.2024 Starliner palaa avaruudesta tyhjänä

24.06.2024 Starliner jatkaa avaruusasemalla

05.06.2024 Boeing Starlinerin miehitetty testilento avaruusasemalle

18.03.2025 Alkuvuoden 2025 avaruuslentoja

Helmikuun 25. päivä Blue Originin New Shepard alus vei kuusi avaruusturistia lyhyelle NS-30 lennolle avaruuden rajamaille.

Venäläinen Progress 89 rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 25. päivä helmikuuta. Progress on kertakäyttöinen ja se ohjataan tuhoutumaan Maan ilmakehään lentonsa päätteeksi lastinaan asemalta poistettavaa jätettä.

Helmikuun 27. päivä Venäläinen Progress 91 rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Miehittämätön alus telakoitui asemaan 1. päivä maaliskuuta.

Maaliskuun 14. päivä laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketilla miehitetty Crew-10 Dragon kapseli. Kapseli telakoitui asemaan 16. päivä maaliskuuta.

Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat alukset. Kaavio NASA.

SpaceX:n Crew-9 -lennon Dragon kapseli lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 18. päivä maaliskuuta. Dragonilla lähtivät paluumatkalle NASA:n Nick Hague, Barry ”Butch” Wilmore ja Sunita Williams sekä venäläinen kosmonautti Aleksandr Gorbunow.

17.02.2025 Crew-10 miehistön Dragon-kapseli vaihtuu

SpaceX ja NASA valmistelivat seuraavan avaruusasemamiehistön laukaisua uudella Dragon-kapselilla. Kapselin valmistuminen on viivästynyt ja SpaceX ja NASA ovat päättäneet käyttää Crew-10 -lennolla uuden kapselin sijasta jo aiemmin kolme lentoa tehnyttä Dragonia.

Crew-10 miehistö, NASA:n astronautit Anne McClain ja Nichole Ayers, japanilainen JAXA:n astronautti Takuya Onishi sekä venäläinen kosmonautti Kirill Peskov, oli alkujaan tarkoitus laukaista Kansainväliselle avaruusasemalle helmikuussa 2025, mutta SpaceX:n kapselin viivästys siirsi ensin aikataulua maaliskuun lopulle. Sitten arviot Dragon-kapselin valmistumisesta ovat siirtyneet huhtikuulle.

Crew-10 harjoittelee Dragon-kapselissa tulevaa lentoa varten. Kuva NASA.

Crew Dragon C213 on valmistuttuaan SpaceX:n miehitettyjen Dragon-kapseleiden viides jäsen. Dragonit ovat uudelleen käytettäviä ja neljä käytössä olevaa kapselia on tehnyt jo kolmesta viiteen lentoa kukin.

Vaihtamalla Crew-10 -lennon Dragonin aiemmin käytettyyn Endurance-nimiseen kolmesti avaruudessa olleeseen kapseliin, NASA saa pidettyä avaruusaseman miehistövaihdot paremmin aikataulussa. Laukaisun on tämän hetken aikataulun mukaan suunniteltu tapahtuvan 12. päivä maaliskuuta. Viivästykset ovat aina mahdollisia.

Crew-10:n on tarkoitus vapauttaa Crew-9 palaamaan maahan. Crew-9 -miehistöön kuuluvat myös Butch Wilmore ja Suni Williams, jotka alkujaan lensivät avaruusasemalle Boeing Starliner -kapselilla kesäkuussa 2024. Crew-9 palaa maahan Freedom-nimisellä Dragon-kapselilla, jolla Nick Hague ja Aleksandr Gorbunov saapuivat kahdestaan asemalle syyskuun 2024 lopussa. Crew-9 miehistöstä jätettiin kaksi muuta astronauttia maahan, jotta Wilmore ja Williams saivat paikat paluulentoa varten.

Uuden Dragon-kapselin valmistumisen viivästyminen sai erikoisen käänteen, kun SpaceX:n omistaja Elon Musk kirjoitti omistamassaan sosiaalisen median viestipalvelu X:ssä tammikuun 2025 lopussa, että presidentti Trump on pyytänyt tuomaan kaksi avaruuteen jumiin jäänyttä astronauttia takaisin maahan mahdollisimman pian. Myöhemmin Donald Trump vahvisti omalla viestillään pyynnön.

Jonkin aikaa julkisuudessa spekuloitiin esimerkiksi sillä, että joutuisiko NASA Trumpin määräyksestä tuomaan Crew-9:n heti maahan ja näin ollen jättämään Kansainvälisen avaruusaseman mahdollisesti pitkäksi aikaa ilman täyttä miehistöä. Asemalle olisi jäänyt vain yksi amerikkalainen astronautti yhdessä kahden venäläisen kosmonautin kanssa. He ovat tulleet asemalle venäläisellä Sojuz-kapselilla syyskuussa 2024. Avaruusasema vaatii huomattavan määrän jatkuvaa ylläpitotyötä. Yhden amerikkalaisen astronautin aika ei todennäköisesti mitenkään riittäisi kaikkeen tarpeelliseen työhön ja ainakin tieteellinen työ asemalla jäisi tekemättä.

Butch Wilmore ja Suni Williams tekivät tammikuun 30. päivä 2025 avaruuskävelyn liittyen aseman

jatkuvasti tarvitsemaan huolto- ja ylläpitotyöhön. Kuvassa avaruusaseman robottikäsi siirtää

Sunia työskentelypaikkaan avaruusaseman ulkopuolella. Kuva NASA.

Näyttää kuitenkin nyt siltä, että Dragon-kapselin valmistumisen viiveen aiheuttama astronauttien paluun viivästyminen saadaan pysäytettyä ja paluuta ”aikaistettua” presidentin toiveiden mukaisesti käyttämällä vanhaa Dragonia. Samalla Kansainvälinen avaruusasema saadaan pidettyä täysin miehitettynä ilman mahdollisesti kuukausien turhaa katkosta normaaliin työskentelyyn.

Aiempi artikkeli Starliner-kapselista sekä Butch Wilmoren ja Suni Williamsin tilanteesta Kansainvälisellä avaruusasemalla: Starliner palaa avaruudesta tyhjänä.

02.01.2025 Syksyn ja loppuvuoden 2024 avaruuslentoja

Syyskuun 10. päivä SpaceX:n Dragon-kapseli laukaistiin avaruuteen Falcon 9 -kantoraketilla. Lento oli Polaris Dawn -lento, jolla tehtiin 12. päivä ensimmäinen yksityinen avaruuskävely. Dragon tyhjennettiin ilmasta, Jared Isaacmanin ja SpaceX:n Sarah Gillis kävivät osittain aluksen luukun ulkopuolella. Kumpikin teki vuorollaan lyhyen avaruuspukujen liikkuvuuden testiohjelman ennen paluuta sisälle kapseliin. Scott Poteet ja Anna Menon pysyttelivät kapselin sisällä, mutta kaikki olivat avaruuden tyhjiössä, sillä Dragonissa ei ole varsinaista ilmalukkoa.

Jared Isaacman avaruuskävelyllä. Kuva SpaceX.

Syyskuun 11. päivä venäläinen Sojuz-kantoraketti vei Kansainväliselle avaruusasemalle Sojuz MS-26 -lennolla kosmonautit Aleksey Ovchinin ja Ivan Vagner sekä NASA astronautin Donald Pettit. Pettit lähti kolmannelle pitkäkestoiselle työvuorolle avaruusasemalle. Hän on 69-vuotias ja siten vanhin NASA:n aktiiviastronautti.

Polaris Dawn laskeutui 15. päivä syyskuuta mereen Floridan rannikolle. Kokeellisen avaruuskävelyn lisäksi lennon aikana tehtiin korkeusennätys, 1400 kilometriä. Vain kuulennoilla miehitetty alus on käynyt korkeammalla.

Syyskuun 23. päivä Kansainväliseltä avaruusasemalta palasi Sojuz MS-25 mukanaan venäläiset Oleg Kononenko ja Nikolai Chub, jotka olivat avaruudessa 374 päivää. Heidän mukaanaa palasi myös NASA:n astronautti Tracy Caldwell Dyson.

Syyskuun 28. päivä SpaceX laukaisi avaruuteen Crew-9 -lennon. Lennolla NASA:n astronautti Nick Hague ja venäläinen kosmonautti Aleksandr Gorbunov lähtivät Kansainväliselle avaruusasemalle puolen vuoden työvuoroon. Dragon-kapselin kaksi istuinta jätettiin tyhjäksi, koska Starliner-lennolta avaruusasemalle jääneet Butch Wilmore ja Suni Williams liittyvät miehistöön paluumatkalle.

Lokakuun 25. päivä SpaceX:n Dragon toi avaruudesta Crew-8 -miehistön. Kapseli laskeutui Floridan edustalle Meksikon lahdelle mukanaan NASA:n astronautit Matthew Dominick, Michael Barratt ja Jeanette Epps sekä venäläinen kosmonautti Alexander Grebenkin.

Lokakuun 29. päivä Kiina laukaisi omalle avaruusasemalleen Shenzhou 19 -aluksen, jolla taikonautit Cai Xuzhe, Song Lingdong ja Wang Haoze lähtivät puolen vuoden työmatkalle avaruuteen.

Marraskuun 3. päivä kiinalainen Shenzhou 18 palasi avaruudesta mukanaan taikonautit Ye Guangfu, Li Cong ja Li Guangsu. He olivat avaruudessa 192 päivää.

Marraskuun 5. päivä SpaceX laukaisi Kansainväliselle avaruusasemalle miehittämättömän CRS-31 -rahtilennon. Dragon-kapseli oli telakoituneena asemaan 41 päivää ennen paluuta maahan.

Marraskuun 22. päivä Blue Originin laukaisi NS-28 -lennolle New Shepard aluksensa. Lennolla kuusi avaruusturistia sai kokea muutaman minuutin ajan painottomuuden tunteen ja käväistä yli 100 kilometrin korkeudessa avaruuden rajamailla.

Avaruusasemaan telakoituneet alukset vuoden 2024 lopussa. Kaavio NASA.

Marraskuun 23. päivä venäläinen Progress MS-29 (Progress 90) laukaistiin Kansainväliselle avaruusasemalle. Lento on miehittämätön rahtilento.

10.09.2024 Polaris Dawn aloitti avaruuslennon

SpaceX laukaisi 10. päivä syyskuuta maata kiertävälle radalle Dragon-kapselin, jossa neljä matkustajaa lähti vajaan viikon mittaiselle avaruuslennolle. Lennolla on tarkoitus tehdä ensimmäinen yksityinen avaruuskävely.

Falcon 9 -kantoraketti valiima viemään Polaris Dawnin miehistön avaruuteen.

Kuva SpaceX

Matkaan lähti lennon tilannut miljardööri Jared Isaacman, Scott Poteet, Sarah Gillis ja Anna Menon. Gillis ja Menon ovat SpaceX:n työntekijöitä. Lento on ensimmäinen kolmesta suunnitelluista Polaris-ohjelman lennosta.

Jared Isaacman, Scott Poteet, Sarah Gillis ja Anna Menon Dragonin sisällä.

Kuva SpaceX

Tällä lennolla Dragon-kapselin on tarkoitus nousta korkeammalle kuin yksikään miehitetty alus on sitten Apollo-lentojen lentänyt. Radan korkeimmaksi kohdaksi on suunniteltu noin 1400 kilometriä. Esimerkiksi Kansainvälinen avaruusasema on noin 400 kilometrin korkeudessa.

Korkeusennätyksen jälkeen rataa madalletaan niin, että radan korkein kohta on noin 750 kilometriä. Lennon kolmantena päivänä miehistön on tarkoitus tehdä avaruuskävely. Koko kapseli tyhjennetään ilmasta ja kaksi miehistön jäsentä käy vuorollaan aluksen telakointiportin tilalle asennetulla eräänlaisella porraskaiteella (”skywalker”).

Havainnekuva suunnitellusta avaruuskävelystä. Kuva Polaris Program.

Dragonissa ei ole ilmalukkoa, vaan koko alus tyhjennetään ilmasta ja kaikkien neljän matkustajan on käytettävä avaruuspukua. Avaruuspuvut ovat SpaceX:n suunnittelemia ja aiemmilla Dragonin lennoilla käytetyistä puvuista edelleen kehitettyjä versioita. Pukuja voidaan käyttää laukaisun ja laskeutumisen aikana kuten aiempiakin pukuja, mutta ne mahdollistavat myös avaruuskävelyn. Puvut on kävelyn ajan kytketty Dragoniin ja astronautit saavat happea yhdyskaapelin kautta. Kävelyn aikana astronautit hengittävät avaruuspuvuissa puhdasta happea 0,35 baarin paineessa. Normaali ilmanpaine merenpinnan tasolla on noin 1,013 baaria, josta happea on 21 prosenttia.

Lennolla kokeillaan myös tiedonsiirtoyhteyttä Dragonista Starlink-satelliiteihin laserin avulla. Normaalisti miehitetyillä lennoilla käytetään NASA:n TDRS-satelliittiyhteyttä ja SpaceX:n yksityiset lennot ovat saaneet vain vähän yhteyskasiteettia käyttöönsä. Omalla Starlink-yhteydellä SpaceX voi välittää esimerkiksi videokuvaa lennoiltaan rajoituksitta.

Lennolle on varattu myös muita tieteellisiä ja teknisiä kokeita, joita astronautit tekevät.

10.09.2024 Kevään ja kesän lentoja

Blue Origin laukaisi New Shepard rakettinsa kuuden hengen NS-25 turistilennolle avaruuden rajamaille noin 100 kilometrin korkeuteen 19. päivä toukokuuta. Miehistökapselin matkustajat kokivat muutaman minuutin painottomuuden ennen kuin kapseli palasi lähelle lähtöpaikkaa laskuvarjojen varassa.

Venäläinen Progress 86 -rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 28. päivä toukokuuta. Progress on kertakäyttöinen, joten täytettynä tarpeettomilla tavaroilla se ohjattiin tuhoutumaan ilmakehään.

Kansainvälisen avaruusaseman konfiguraatio 28.5.2024. Kuva: NASA.

Venäläinen Progress 88 -rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistää avaruusasemaa 30. päivä toukokuuta. Miehittämätön alus telakoitui asemaan 1. päivä kesäkuuta mukanaan ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita.

Boeing Starliner CST-100 laukaistiin miehitetylle koelennolle (CFT, Crewed Flight Test) 5. päivä kesäkuuta. Kapseli telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 6. päivä.

Starliner lähestyy Kansainvälistä avaruusasemaa 6.6.2024. 

Kuva NASA.

Kesäkuun 6. päivä SpeceX teki kokeellisella Starship -aluksellaan neljännen koelennon, jolla Super Heavy kantoraketti vein Starship-aluksen avaruuteen. Super Heavy laskeutui lähelle lähtöpaikkaa Meksikon lahdelle ja Starship Intian valtamereen. Starship kärsi vaurioita tullessaan ilmakehään, mutta testilento ilmeisesti täytti SpaceX:n tavoitteet.

Virgin Galactic -yhtiön VSS Unity -alus teki seitsemännen lentonsa 8. päivä kesäkuuuta. Kaksirunkoinen Eve-lentokone vei Unityn 13,5 kilometrin korkeuteen, josta Unity jatkoi omalla moottorilla ja saavutti 87,5 kilometrin korkeuden. Muutaman minuutin avaruushypyllä oli mukana kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa. Virgin Galactic lopetti turistilennot tällä alustyypillä ja ilmoittaa keskittyvänsä uuden avaruusaluksen kehittämiseen.

Heinäkuun 12. päivä Cygnus NG-20 -rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruuasemalta. Cygnus-alukset eivät laskeudu maahan, vaan ne ohjataan tuhoutumaan ilmakehässä.

Elokuun 4. päivä SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketti vei avaruuteen Cygnus NG-21 rahtikapselin. Cygnus on Northrop Grummanin valmistama alus, jolla viedään rahtia Kansainväliselle avaruusasemalle. Alus saapui asemalle 6. päivä elokuuta.

Venäläinen miehittämätön Progress 89 -rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 14. elokuuta. Alus telakoitui asemaan 17. päivä elokuuta mukanaan rahtia ja tarvikkeita aseman käyttöön.

Blue Origin laukaisi elokuun 29. päivä NS-26 -lennolle New Shepard aluksensa. Lennolla kuusi avaruusturistia sai kokea muutaman minuutin ajan painottomuuden tunteen ja käväistä yli 100 kilometrin korkeudessa avaruuden rajamailla.

Boeing Starliner CST-100 palasi 7. syyskuuta CFT-lennolta (Crewed Flight Test, miehitetty testilento) ilman astronautteja. Barry "Butch" Wilmore ja Sunita "Sunny" Williams jäivät Kansainväliselle avaruusasemalle ja heidän on tarkoitus palata avaruudesta vuoden 2025 puolella SpaceX:n Dragon-kapselilla. Starliner palasi maahan ilman matkustajia, koska sen moottorien toimivuudesta ei voitu olla riittävän varmoja.