28.06.2022 CAPSTONE kohti Kuuta

Rocket Lab -yhtiön Electron-kantoraketti vei 28. päivä kesäkuuta Uudesta-Seelannista avaruuteen NASA:n CAPSTONE-satelliitin, jonka on tarkoitus asettua Kuuta kiertävälle radalle neljän kuukauden kuluttua.

Electron-raketti vie CAPSTONE-satelliitin avaruuteen. Kuva NASA TV.

Electron-kantoraketin ensimmäinen ja toinen vaihe vievät satelliitin Maata kiertävälle radalle. Siellä Photon, eräänlainen kolmas vaihe, kuuden päivän aikana käyttää moottoreitaan useamman kerran ja saa CAPSTONE-satelliitille vauhdin, jolla se poistuu Maan painovoimakentästä ja joutuu Kuun painovoimakenttään.

CAPSTONE-satelliitti Kuun kiertoradalla. Havainnekuva NASA.

CAPSTONE on pieni, vain noin 25 kg painava satelliitti. Sen on määrä asettua Kuuta kiertävälle elliptiselle radalle, jonka lähin kohta on 1600 km ja kaukaisin 70 000 km Kuun pinnasta. Kiertorataa on tarkoitus käyttää NASA:n kuu-ohjelmaan kuuluvan Gateway-avaruusaseman sijoituspaikkana. Kyseinen rata on varsin stabiili ja vaatii vain vähän polttoainetta radan säilyttämiseen. Lisäksi se on suhteellisen helppo saavuttaa Maasta ja myös Kuusta. Kiertoradalta on myös hyvät yhteydenpitomahdollisuudet radiolla niin Maahan kuin Kuuhunkin.

CAPSTONE-satelliitin on tarkoitus vahvistaa NASA:n laskelmat kiertoradan ominaisuuksista, testata navigointia Kuun läheisyydessä ja yhteydenpitoa Maahan. Perille saavuttuaan satelliitin on tarkoitus toimia ainakin puolen vuoden ajan.

Satelliitti edustaa vielä suhteellisen uutta pienten satelliittien luokkaa ja on ns. 12U kokoinen. Yksi U tarkoittaa 10 X 10 X 10 cm kokoista satelliittia, joten 12U kokoinen satelliitti on tilavuudeltaan 12 litraa. Myös laukaisussa käytetty Electron-kantoraketti on pieni, kokonaisuudessaan vain 18 metriä korkea ja 1,2 metriä halkaisijaltaan. Esimerkiksi SpaceX:n Falcon 9 on 70 metriä korkea ja halkaisijaltaan 3,7 metriä. Pieni satelliitti ja pieni raketti tarkoittavat NASA:n avaruusohjelmissa poikkeuksellisen halpaa hintaa, kaikkiaan vain 30 miljoonan dollarin luokkaa.


05.06.2022 Kolmas miehistö Kiinan asemalle

Kiina laukaisi avaruuteen Shenzou-14 -aluksen varhain aamulla 5. päivä kesäkuuta Suomen aikaan. Kolme avaruusmatkaajaa telakoitui aluksellaan Kiinan Tiangong-avaruusasemaan noin seitemän tuntia myöhemmin.

Long March 2F -raketti lähtötelineissä. Kuva CGTN.

Kyseessä on kolmas miehistö Kiinan avaruusasemalla. Kuuden kuukauden työvuoron aloittivat Chen Dong, Liu Yang ja Cai Xuzhe. Kaksi ensin mainittua ovat lentäneet avaruudessa aiemminkin, Xuzhe on ensikertalainen.

Kantoraketti vie Schenzou-14 -kapselin avaruuteen. Kuva CGTN.

Miehistön keskeisenä tehtävänä on hoitaa aseman laajennus kahdella seuraavien kuukausien aikana avaruuteen lähetettävällä uudella moduulilla. Moduulien telakoinnin jälkeen he siirtävät ne telakointiportista lopulliseen sijoituspaikkaansa käyttäen aseman robottikättä. Moduulien käyttöönoton jälkeen asema on valmis jatkuvaan toimintaan, eli uusi kolmihenkinen miehistö saapuu aina puolen vuoden välein asemalle ja vanha miehistö palaa vasta muutaman päivän yhteislennon jälkeen takaisin Maan pinnalle.


26.05.2022 Starliner jälleen maanpinnalla

Boeing Starliner laskeutui toiselta miehittämättömältä koelennoltaan, OFT-2, puolen yön jälkeen 26. päivä Suomen aikaan.

Starliner Maan pinnalla. Kuvassa näkyy ilmatyynyt,jotka pehmentävät laskeutumista.
Kuva NASA TV.

Starliner laskeutui kolmen laskuvarjon varassa New Mexicoon. Laskeutumisen aikana kapselia suojaava lämpösuoja irrotettiin ja sen alta paljastuneet ilmatyynyt täytettiin typellä. Tyynyt pehmentävät laskeutumisen viimeistä vaihetta, eli osumaa maahan. Toisin kuin SpaceX:n Dragon, joka laskeutuu mereen, Starliner laskeutuu kuivalle maalle.

Starlinerin paluu avaruusasemalta sujui tähän astisen tiedon mukaan ilman isompia ongelmia. Laskeutumisen yhteydessä mahdollisesti yksi ohjausraketti vikaantui, mutta asia ei heti ollut täysin selvä.

NASA ja Boeing joutuvat vielä selvittämään lennon alussa tapahtuneita radanmuutosmoottorien ja ohjausrakettien häiriöitä, mutta samalla alkaa valmistautuminen seuraavaan lentoon, joka on miehitetty koelento Kansainväliselle avaruusasemalle.


21.05.2022 Boeing Starliner telakoitui asemaan

Boeing Starliner CST-100 -avaruuskapseli telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan lauantaina aamuyöllä Suomen aikaan. Alus laukaistiin avaruuteen noin vuorokausi aiemmin Floridasta ilman matkustajia OFT-2 -testilennolle.

Starliner lähestyy Kansainvälisen avaruusaseman telakointiporttia
aluksen keulaa suojaava kuomu avattuna. Kuva NASA TV.

Lento on toinen yritys todentaa Starlinerin kelpoisuus kuljettaa NASA:n miehistöjä avaruusasemalle ja takaisin Maahan. OFT-1 (Orbital Flight Test 1) -lento, joka tehtiin joulukuussa 2019, oli ensimmäinen yritys laukaista Starliner avaruuteen ja telakoitua Kansainvälisen avaruusaseman kanssa. Silloin lukuisat tietokoneohjelmiston virheet estivät telakointiyrityksen ja koelento jouduttiin keskeyttämään. Boeing sitoutui tekemään uuden koelennon ilman NASA:lle tulevia lisäkustannuksia.

Starlineriin tehtiin lukuisia korjauksia ja uusi yritys, nyt nimeltään OFT-2, yritettiin laukaista elokuussa 2021. Tuolloin kapselin polttoainejärjestelmän venttiileissä ilmeni vikaa ja lento jouduttiin peruuttamaan selvitys- ja korjaustöiden ajaksi. Venttiiliongelman korjaamisen jälkeen OFT-2 -lento on nyt päässyt käyntiin.

Onnistunut telakoituminen oli merkittävä saavutus, sillä NASA haluaa ehdottomasti SpaceX:n Dragon-kapselin lisäksi toisen miehitöaluksen avaruusasemaa varten. Tämäkään lento ei kuitenkaan ole sujunut täysin ongelmitta. Laukaisun jälkeen, kun Starliner oli irrotettu Atlas V -kantoraketin toisesta vaiheesta, Starliner käytti omia rakettimoottoreitaan kiertoradan muutoksiin. Ensimmäisen ratamuutoksen yhteydessä kaksi kahdestatoista rakettimoottorista lakkasi toimimasta. Lisäksi myöhemmin kaksi pienempää ohjausmoottoria lakkasi toimimasta.

Starliner kärsi myös muista pienistä häiriöistä alkumatkansa aikana. Esimerkiksi kapselin jäähdytysjärjestelmä vaati erityistoimia, että se saatiin pidettyä toiminnassa ja yhdeydenpidossa kapseliin oli joitakin ajoittaisia ongelmia.

Vaikka lennon loppuosa sujuisi ongelmitta, saattaa moottoriongelmien selvittely ja korjausten hyväksyntä jälleen viivästyttää Starlinerin saamista säännölliseen liikenteeseen Kansainväliselle avaruusasemalle. Erityisesti ratamuutoksiin käytettävien moottorien vian selvittäminen voi olla ongelmista, sillä ne kuuluvat Starlinerin osaan, joka ei palaa maanpinnalle, vaan tuhoutuu ilmakehässä. Ohjausmoottorit saadaan tutkittaviksi, jos vain kapselin paluu onnistuu suunnitellusti.

Starlinerin on tarkoitus olla telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan noin viiden päivän ajan. Sen jälkeen alus lähtee paluumatkalle Maahan ja laskeutuu kuivalle maalle, toisin kuin SpaceX:n Dragon, joka laskeutuu mereen. Starlinerin ensisijainen laskeutumisalue on White Sands  Missile Range (WSMR) New Mexicossa.

20.05.2022 Boeing Starliner kohti avaruusasemaa

Boeing Starliner -avaruuskapseli laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa yöllä 20. päivä toukokuuta Suomen aikaan. Lento on testilento, jolla ei ole mukana matkustajia. Jos lennon kaikki vaiheet onnistuvat suunnitellusti, on seuraavalla lennolla mukana NASA:n astronautteja.

Atlas V lähtee avaruuteen Floridasta mukanaan Starliner. Kuva NASA TV.

Starliner laukaistiin avaruuteen Atlas V -kantoraketilla ja telakoituminen Kansainväliseen avaruusasemaan on suunniteltu tapahtuvaksi noin 24 tunnin lennon jälkeen. Kapselin kyydissä on rahtia avaruusasemalle 220 kg verran. Mukana on myös Boeingin omaa rahtia, esimerkiksi erilaisia muistoesineitä, joita ei ole tarkoitettu NASA:n käyttöön asemalla.

Starlinerin on tarkoitus lähteä paluumatkalla 25. päivä toukokuuta ja tuoda asemalta paluurahtia maahan.

Onnistuneen koelennon jälkeen Starliner on tarkoitus ottaa käyttöön miehistöjen kuljetukseen Kansainväliselle avaruusasemalle. NASA:n suunnitelman mukaan jatkossa Boeing Starliner ja SpaceX:n Dragon vuorottelisivat lennoissa kuuden kuukauden välein, eli kumpikin tekisi yhden lennon asemalle vuodessa.


06.05.2022 Crew 3 laskeutui avaruudesta

Kansainvälisen avaruusaseman Crew 3 -miehistö laskeutui Meksikonlahdelle, Floridan edustalle kuuden kuukauden avaruusmatkansa päätteeksi aamulla 6. päivä toukokuuta Suomen aikaan.

Dragon laskutuu mereen infrapunakameran kuvaamana.
Kuvassa myös kaksi vastaanottojoukkojen venettä. Kuva NASA TV.

SpaceX:n Dragon-kapselilla Maahan palasivat NASA:n astronautit Raja Chari, Tom Marshburn ja Kayla Barron, sekä ESA:n astronautti Matthias Maurer. He lähtivät avaruusasemalta runsaat 23 tuntia aiemmin.

Kansainväliselle avaruusasemalle jäi äskettäin Dragonilla saapunut nelihenkinen Crew 4 -miehistö ja venäläinen kolmihenkinen Sojuz-miehistö.

Crew 3:n kapseli nostettuna merestä laivan kannelle. Kuva NASA TV.

Sekä miehitetty, että rahdin kuljettamiseen tarkoitettu Dragon laskeutuu neljän laskuvarjon varassa mereen. Joillakin lennoilla yksi varjoista on avautunut kolmea muuta varjoa hitaammin ja sekä NASA, että SpaceX ovat selvittäneet asiaa löytämättä varsinaisesti mitään vikaa. Koska kolme varjoa riittää turvalliseen laskeutumiseen ja neljäskin varjo on aina avautunut kokonaan ennen mereen laskeutumista, on ongelmaa kuvattu laskuvarjojen hyväksyttäväksi ominaisuudeksi. Crew 3:n laskeutumisen aikana kaikki neljä varjoa avautuivat nopeasti ongelmitta.

Dragon-lentojen numerointi kuvaa säännöllisiä, kuuden kuukauden mittaisia miehistölentoja Dragon-kapselilla Kansainväliselle avaruusasemalle. Lisäksi Dragon teki ennen Crew 1 -lentoa lyhytkestoisen Demo 2 -lennon asemalle ja huhtikuussa 2022 yhden kaupallisen Axiom 1 -lennon. Näiden lisäksi Dragon on tehnyt Inspiration4-lennon, jolla matkustajat eivät telakoituneet avaruusasemaan, vaan viettivät aikaa kiertoradalla.


28.04.2022 Crew 4 perille avaruusasemalle

NASA:n ja ESA:n uusi vaihtomiehistö saapui Kansainväliselle avaruusasemalla varhain 28. päivä aamulla Suomen aikaan. Dragon-kapseli telakoitui asemaan kello 2.37 jonka jälkeen kapselin ja aseman väliset luukut avattiin kello 4.15.

Crew 4 telakoitumassa avaruusasemaan. Kuva NASA TV.

Puolen vuoden työvuorolle ISS-asemalle saapuivat NASA:n Jessica Watkins, Bob Hines, Kjell Lindgren ja ESA:n Samantha Cristoforetti.

Seuraavan viikon ajan asemalla on yhteensä 11 henkeä, kaksi nelihenkistä Dragon-miehistöä ja yksi kolmihenkinen venäläinen Sojuz-miehistö. Noin viikon kuluttua Crew 3 palaa maahan omalla Dragon-kapselillaan.