10.09.2024 Polaris Dawn aloitti avaruuslennon

SpaceX laukaisi 10. päivä syyskuuta maata kiertävälle radalle Dragon-kapselin, jossa neljä matkustajaa lähti vajaan viikon mittaiselle avaruuslennolle. Lennolla on tarkoitus tehdä ensimmäinen yksityinen avaruuskävely.

Falcon 9 -kantoraketti valiima viemään Polaris Dawnin miehistön avaruuteen.
Kuva SpaceX

Matkaan lähti lennon tilannut miljardööri Jared Isaacman, Scott Poteet, Sarah Gillis ja Anna Menon. Gillis ja Menon ovat SpaceX:n työntekijöitä. Lento on ensimmäinen kolmesta suunnitelluista Polaris-ohjelman lennosta.

Jared Isaacman, Scott Poteet, Sarah Gillis ja Anna Menon Dragonin sisällä.
Kuva SpaceX

Tällä lennolla Dragon-kapselin on tarkoitus nousta korkeammalle kuin yksikään miehitetty alus on sitten Apollo-lentojen lentänyt. Radan korkeimmaksi kohdaksi on suunniteltu noin 1400 kilometriä. Esimerkiksi Kansainvälinen avaruusasema on noin 400 kilometrin korkeudessa.

Korkeusennätyksen jälkeen rataa madalletaan niin, että radan korkein kohta on noin 750 kilometriä. Lennon kolmantena päivänä miehistön on tarkoitus tehdä avaruuskävely. Koko kapseli tyhjennetään ilmasta ja kaksi miehistön jäsentä käy vuorollaan aluksen telakointiportin tilalle asennetulla eräänlaisella porraskaiteella (”skywalker”).

Havainnekuva suunnitellusta avaruuskävelystä. Kuva Polaris Program.

Dragonissa ei ole ilmalukkoa, vaan koko alus tyhjennetään ilmasta ja kaikkien neljän matkustajan on käytettävä avaruuspukua. Avaruuspuvut ovat SpaceX:n suunnittelemia ja aiemmilla Dragonin lennoilla käytetyistä puvuista edelleen kehitettyjä versioita. Pukuja voidaan käyttää laukaisun ja laskeutumisen aikana kuten aiempiakin pukuja, mutta ne mahdollistavat myös avaruuskävelyn. Puvut on kävelyn ajan kytketty Dragoniin ja astronautit saavat happea yhdyskaapelin kautta. Kävelyn aikana astronautit hengittävät avaruuspuvuissa puhdasta happea 0,35 baarin paineessa. Normaali ilmanpaine merenpinnan tasolla on noin 1,013 baaria, josta happea on 21 prosenttia.

Lennolla kokeillaan myös tiedonsiirtoyhteyttä Dragonista Starlink-satelliiteihin laserin avulla. Normaalisti miehitetyillä lennoilla käytetään NASA:n TDRS-satelliittiyhteyttä ja SpaceX:n yksityiset lennot ovat saaneet vain vähän yhteyskasiteettia käyttöönsä. Omalla Starlink-yhteydellä SpaceX voi välittää esimerkiksi videokuvaa lennoiltaan rajoituksitta.

Lennolle on varattu myös muita tieteellisiä ja teknisiä kokeita, joita astronautit tekevät.


10.09.2024 Kevään ja kesän lentoja

Blue Origin laukaisi New Shepard rakettinsa kuuden hengen NS-25 turistilennolle avaruuden rajamaille noin 100 kilometrin korkeuteen 19. päivä toukokuuta. Miehistökapselin matkustajat kokivat muutaman minuutin painottomuuden ennen kuin kapseli palasi lähelle lähtöpaikkaa laskuvarjojen varassa.

Venäläinen Progress 86 -rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 28. päivä toukokuuta. Progress on kertakäyttöinen, joten täytettynä tarpeettomilla tavaroilla se ohjattiin tuhoutumaan ilmakehään.

Kansainvälisen avaruusaseman konfiguraatio 28.5.2024. Kuva: NASA.

Venäläinen Progress 88 -rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistää avaruusasemaa 30. päivä toukokuuta. Miehittämätön alus telakoitui asemaan 1. päivä kesäkuuta mukanaan ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita.

Boeing Starliner CST-100 laukaistiin miehitetylle koelennolle (CFT, Crewed Flight Test) 5. päivä kesäkuuta. Kapseli telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 6. päivä.

Starliner lähestyy Kansainvälistä avaruusasemaa 6.6.2024. 
Kuva NASA.

Kesäkuun 6. päivä SpeceX teki kokeellisella Starship -aluksellaan neljännen koelennon, jolla Super Heavy kantoraketti vein Starship-aluksen avaruuteen. Super Heavy laskeutui lähelle lähtöpaikkaa Meksikon lahdelle ja Starship Intian valtamereen. Starship kärsi vaurioita tullessaan ilmakehään, mutta testilento ilmeisesti täytti SpaceX:n tavoitteet.

Virgin Galactic -yhtiön VSS Unity -alus teki seitsemännen lentonsa 8. päivä kesäkuuuta. Kaksirunkoinen Eve-lentokone vei Unityn 13,5 kilometrin korkeuteen, josta Unity jatkoi omalla moottorilla ja saavutti 87,5 kilometrin korkeuden. Muutaman minuutin avaruushypyllä oli mukana kaksi lentäjää ja neljä matkustajaa. Virgin Galactic lopetti turistilennot tällä alustyypillä ja ilmoittaa keskittyvänsä uuden avaruusaluksen kehittämiseen.

Heinäkuun 12. päivä Cygnus NG-20 -rahtialus lähti Kansainväliseltä avaruuasemalta. Cygnus-alukset eivät laskeudu maahan, vaan ne ohjataan tuhoutumaan ilmakehässä.

Elokuun 4. päivä SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketti vei avaruuteen Cygnus NG-21 rahtikapselin. Cygnus on Northrop Grummanin valmistama alus, jolla viedään rahtia Kansainväliselle avaruusasemalle. Alus saapui asemalle 6. päivä elokuuta.

Venäläinen miehittämätön Progress 89 -rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 14. elokuuta. Alus telakoitui asemaan 17. päivä elokuuta mukanaan rahtia ja tarvikkeita aseman käyttöön.

Blue Origin laukaisi elokuun 29. päivä NS-26 -lennolle New Shepard aluksensa. Lennolla kuusi avaruusturistia sai kokea muutaman minuutin ajan painottomuuden tunteen ja käväistä yli 100 kilometrin korkeudessa avaruuden rajamailla.

Boeing Starliner CST-100 palasi 7. syyskuuta CFT-lennolta (Crewed Flight Test, miehitetty testilento) ilman astronautteja. Barry "Butch" Wilmore ja Sunita "Sunny" Williams jäivät Kansainväliselle avaruusasemalle ja heidän on tarkoitus palata avaruudesta vuoden 2025 puolella SpaceX:n Dragon-kapselilla. Starliner palasi maahan ilman matkustajia, koska sen moottorien toimivuudesta ei voitu olla riittävän varmoja.


24.08.2024 Starliner palaa avaruudesta tyhjänä

NASA on elokuun 24. päivä päättänyt, että Boeing Starliner palaa avaruudesta ilman matkustajia. Astronautit Barry "Butch" Wilmore ja Sunita "Sunny" Williams jäävät Kansainväliselle avaruusasemalla helmikuuhun 2025 asti. Helmikuussa he palaavat maahan SpaceX:n Dragon-kapselin kyydissä.

Starliner telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan.
Kuva NASA.

Starliner on ollut telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan 6. päivä kesäkuuta lähtien. Starlinerin 5. päivä kesäkuuta tapahtuneen laukaisun jälkeen lennon odotettiin kestävän noin kahdeksan päivää, mutta ilmenneiden ongelmien selvittäminen on venyttänyt päätöstä paluuajankohdasta.

Astronautit Butch ja Sunny lähtivät lennolle tietoisina siitä, että kyse on koelennosta. Jos kaikki lennon tavoitteet saavuttettaisiin, hyväksyisi NASA Starlinerin säännöllisiä avaruusaseman miehistölentoja varten. 

NASA:n tavoite on saada käyttöön vähintään kaksi täysin erillistä miehistöalusta avaruusaseman miehistöjen vaihtoon. Jos toisen kanssa sattuisi ilmetä jotain ongelmia, lentoja voidaan kuitenkin toisella alustyypillä. NASA oppi avaruussukkulalentojen aikana, että lentoihin voi tulla pitkiä katkoksia, jos tapahtuu onnettomuus. Kun NASA päätti luopua kokonaan avaruussukkulan käytöstä toisen katastrofaalisen onnettomuuden jälkeen, seurasi siitä vuosien ajaksi tilanne, jossa amerikkalaisten ainoa keino saada astronautteja avaruuteen oli ostaa matkalippuja venäläisen Sojuz-aluksen kyytiin.

Tämän opetuksen jälkeen NASA aloitti hankkeen, jossa yksityinen teollisuus kehittää NASA:n rahoittamana itsenäisesti avaruusaluksia ja NASA ostaa sitten näiltä yrityksiltä kuljetuspalvelun astronauteilleen. Ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana palvelua NASA:lle tarjoaa SpaceX Dragon-kapselillaan. Toisena tarjokkaana on Boeing Starliner CST-100 -kapselillaan. Mutta ennen kuin Starliner voi aloittaa säännölliset lennot, sen on todistettava toimivuutensa NASA:lle.

Kesäkuussa alkaneen miehitetyn testilennon (CFT - Crew Flight Test) oli tarkoitus olla juuri tällainen todiste. Lennolle lähdettiin, vaikka jo ennen laukaisua havaittiin, että polttoainejärjestelmä vuotaa heliumkaasua. Heliumia käytetään järjestelmässä paineistamaan muu polttoaine niin, että se saadaan ohjattua rakettimoottoreihin. Heliumia käytetään, koska se itsessään ei juuri reagoi muiden aineiden kanssa, eikä siis esimerkiksi syty palamaan. Mutta toisaalta helium on hyvin pienimolekyyliinen kaasu ja siksi vuotaa helposti putkistojen liitoksista ja venttiileistä.

Testilennon laukaisun jälkeen heliumvuodot lisääntyivät avaruudessa, mutta koska vuodot olivat pieniä ja kaasuvarastot Starlinerilla on mitoitettu riittämään suurenkin kulutuksen ei vuotojen nähty olevan vaarallisia. Kun Starliner on telakoituna Kansainväliseen avaruusasemaan, pidetään kaasusäiliöiden venttiilit suljettuina, joten kaasumäärä ei vähene pitkänkään ajan kuluessa. Mutta kun Starliner lähtee jälleen avaruusasemalta, pitää venttiili avata ja heliumvuotojen oletetaan jälleen jatkuvan.

Vakavampana ongelman lennon aikana on ollut se, että Starlinerin ohjausmoottorien teho on käytön aikana laskenut. Avaruusasemaa lähestymisen aikana aluksen tietokone kytki ohjausmoottoreita pois käytöstä, koska anturien välittämän tiedon mukaan ne eivät toimineet määritysten mukaisesti. Starlinerissa on 28 ohjausmoottoria ja viisi niistä kytkeytyi pois käytöstä. Lopulta neljä voitiin palauttaa käyttöön, mutta yksi on ilmeisesti päätetty pitää lopullisesti pois käytöstä.

NASA ja Boeing on käyttänyt ajan kesäkuusta lähtien yrittäen selvittää mikä ohjausmoottoreissa on vikana. Vaikka Starlinerin suunnittelussa on huomioitu, että moottoriviat ovat mahdollisia ja Starliner toimii, vaikka osa moottoreista ei ole käytössä, pitää Starlineria voida ohjailla paluumatkan aikana. Kriittisimmässä vaiheessa Starlinerin pitää asettua oikeaan asentoon jarrutuspolttoa varten, jossa tehokkaat radanmuutosmoottorit käynnistyvät ja hidastavat Starlinerin nopeutta niin, että se poistuu kiertoradalta ja palaa maanpinnalle.

Maan päällä tehdyissä testeissä on ilmennyt, että moottorien polttoainejärjestelmässä käytetyt teflon-tiivisteet ilmeisesti käyttäytyvät eri tavalla kuin on ennakoitu. Tiivisteet ilmeisesti turpoavat ja johtavat häiriöihin polttoaineen kulussa. Tämä puolestaan vähentää moottorien tehoa.

NASA ja Boeing ryhtyivät perusteellisiin testeihin vasta nyt miehitetyn lennon aikana, vaikka Starlinerin moottorien ongelmat havaittiin jo kahden aiemman miehitetyn lennon aikana. Ensimmäinen koelento 2019 epäonnistui tavoitteessaan lentää Kansainväliselle avaruusasemalle. Toinen lento 2022 onnistui, mutta sen aikana voitiin havaita samoja ongelmia moottoreiden kanssa kuin nyt meneillään olevalla lennolla. NASA ja Boeing eivät selvittäneet ongelmia kunnolla vaan tyytyivät vain säätämään Starlinerin tietokonetta hyväksymään aiemmin suunniteltua laajemman vaihtelun moottorien tehossa. 

Moottoriongelmien selvittelyn aikana NASA:n sisällä on herännyt epäilyjä siitä onko Starliner niin turvallinen, että astronautit Butch ja Sunny voivat palata sen kyydissä avaruudesta. Boeing on ollut vakuuttunut aluksensa toimivuudesta ja antanut julkisuuteen tiedotteen, jossa kertoo kaiken olevan kunnossa. Myös NASA uskoo vahvasti siihen, että Starliner toimii.

Mutta NASA ei ole aivan varma. Tämä kaksijakoinen suhtautuminen ilmenee siinä, että Starliner on Butchin ja Sunnyn pelastuskapseli. Jokaisella Kansainvälisellä avaruusasemalla olevalla ihmisellä on aina istumapaikka jossakin asemalla olevalla aluksella hätäpoistumista varten. Jos jokin katastrofi iskee asemaan, eikä se enää tarjoa turvallista oleskelupaikkaa, kaikkien on voitava poistua asemalta. Butchin ja Sunnyn poistumiskeino on koko ajan ollut Starliner-kapseli. Vaihtoehtoisesti NASA olisi voinut määrätä, että Butchin ja Sunnyn olisi siirrettävä välttämättömät tarvikkeet asemalla olevaan Dragon-kapseliin ja heidän pelastukapselinsa olisi siten Dragon.

Näin NASA ei missään vaiheessa ole päättänyt. Varsinkin kun vaihto  Dragoniin olisi johtanut siihen, että Butchin ja Sunnyn Boeing-avaruuspuvut eivät olisi toimineet Dragonin järjestelmien kanssa. Eikä heillä olisi ollut kunnon istumapaikkaa, vaan heille olisi pitänyt järjestää vain pehmusteita Dragonin lattialle maahan laskeutumista varten.

Toisaalta NASA ryhtyi kehittämään suunnitelmaa, jonka mukaan Starliner lentäisi maahan ilman matkustajia. Butch ja Sunny jäisivät avaruusasemalle ja seuraavaksi suunniteltu SpaceX:n Dragon Crew-9 lentäisi syyskuussa avaruuteen neljän matkustajan sijasta kahden hengen miehistöllä. Asemalla nyt oleva Dragon Crew-8 palaisi maahan oman alkuperäisen neljän hengen miehistönsä kanssa ja uusi kahden hengen miehistö yhdessä Buchin ja Sunnyn kanssa muodostaisi seuraavan kuuden kuukauden ajan aseman miehistön yhdessä venäjän Sojuzin kolmen hengen miehistöjen kanssa.

Tässä suunnitelmassa siis Butchin ja Sunnyn noin kahdeksan päivän lento muuttuu noin kahdeksan kuukauden mittaiseksi.

Vaikka Butch ja Sunny eivä ole koko ongelmatilanteen aikana pitäneet yhtään julkista tiedotustilaisuutta medioiden pyynnöistä huolimatta, voisi olettaa että vaikka heitä varmasti tilanne harmittaa, niin he myös ovat tyytyväisiä. Lienee selvää, että astronautiksi ryhtyneet haluavat lentää avaruudessa. Nyt Butch ja Sunny ovat saaneet tilaisuuden olla avaruudessa viikon sijasta kuukausia. Eivätkä he ole avaruusasemalla tumput suorina odottamassa kotiinpääsyä, vaan he ovat saaneet ennen lentoaan koulutuksen avaruusaseman tehtäviin ja kumpikin on itse asiassa ollut avaruusasemalla aiemminkin. Kumpikin on täysin pätevä toimimaan avaruusasemalla ja heille riittää aseman ylläpitotöitä ja tieteellisiin tutkimuksiin osallistumista niin paljon kuin vain ehtivät tehdä.


12.07.2024 Falcon 9 moottorihäiriö

SpaceX laukaisi perjantaina 12. päivä heinäkuuta Falcon 9 kantoraketilla Starlink-satelliitteja avaruuteen. Raketin toinen vaihe kärsi moottorihäiriön lennon loppuvaiheessa.

Falcon 9 -raketin toisen vaiheen moottori hetki ennen häiriötä.
Kuvassa näkyy runsaasti valkoista jäätynyttä happea. Kuva SpaceX.

Moottorihäiriöstä huolimatta Starlink-satelliitit saatiin toimitettua avaruuteen, mutta suunniteltua matalammalle kiertoradalle. Satelliitien omat moottorit eivät välttämättä riitä nostamaan rataa riittävästi jolloin satelliitit putoavat kiertoradalta ja tuhoutuvat ilmakehässä.

SpaceX:n on selvitettävä häiriön syy ja varmistettava, että se ei toistu seuraavilla lennoilla. Tässä vaiheessa ei ole tieto kauanko selvitys kestää ja mitä mahdollisia toimenpiteitä siitä seuraa. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa SpaceX:n tulevien lentojen aikatauluihin, mukaan lukien miehitettyihin Polaris Dawn ja NASA:n Crew-9 -lentoihin. *

---

* Päivitys 27.7.2024: SpaceX on selvittänyt moottorihäiriön syyn ja estänyt saman ongelman synnyn uusilla lennoilla. Ensimmäinen Falcon 9 laukaistiin korjausten jälkeen 27. päivä heinäkuuta. SpaceX on siirtänyt Polaris Dawn -lennon tehtäväksi NASA:n Crew-9 -lennon jälkeen.

24.06.2024 Starliner jatkaa avaruusasemalla

Boeingin Starliner-aluksen oli tarkoitus viipyä Kansainvälisellä avaruusasemalla testilennolla noin viikon verran, mutta NASA ja Boeing ovat pidentäneet lennon kestoa.

Starliner telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan (ISS).
Kuvan yläosassa vaalea huoltomoduuli, sitten kartiomainen miehistökapseli ja
alimpana avaruusaseman Harmony-moduulin telakointiportti.
Kuvassa asema lentää Välimeren yläpuolella. Kuva NASA.

5. päivä kesäkuuta avaruuteen laukaistu miehitetty Boeing Starliner -alus on kohdannut joitakin teknisiä ongelmia ja NASA on kertonut, että se yhdessä Boeingin kanssa haluaa toistaiseksi jatkaa ongelmien selvittelyä ja siksi pidentää Sarlinerin lentoa.

Starliner telakoitui onnistuneesti Kansainväliseen avaruusasemaan 6. päivä kesäkuuta. Starlinerin viidessä ohjausmoottorissa oli kuitenkin toimintahäiröitä ja jo ennen laukaisua tiedossa olleen heliumvuodon lisäksi avaruudessa ilmeni lisää heliumvuotoja.

Ongelmat koskevat Starlinerin huoltomoduulia, joka ei palaa maahan. Tästä syystä ongelmia halutaan selvittää avaruudessa mahdollisimman pitkälle ennen paluulentoa. Tälle lennolle suunniteltu Starlinerin pisin avaruudessa olo on kuitenkin enintään 45 vuorokautta *. Alkuperäiseen noin viikon lentoon on siis varauduttu runsaalla marginaalilla. Starliner on kuitenkin suunniteltu puolen vuoden avaruusasemalentoja varten, jollaisia sillä on tarkoitus lentää tämän koelennon jälkeen.

Astronautit Barry "Butch" Wilmore ja Sunita Williams voisivat olla avaruusasemalla pidempäänkin, mutta aina kaikissa olosuhteissa jokaisella avaruusasemalla olevalla on oltava valmis paluulento. Hätätilassa jokaisen aseman asukkaan on voitava nopeasti mennä omaan paluualukseensa ja lentää takaisin maahan.

NASA on ollut jonkin verran epäselvä tiedotuksessaan, minkä takia on syntynyt paljon spekulointia Starlinerin todellisesta kunnosta ja onko astronauttien sillä turvallista lähteä paluumatkalle. NASA on kuitenkin suhteellisen selkeästi kertonut, että Starliner on valmiudessa millä hetkellä tahansa toimimaan pelastukapselina ja että paluulentoa on viivytetty siksi, että ilmenneitä ongelmia voidaan selvittää ennen kuin huoltomoduuli paluun yhteydessä ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

Tällä hetkellä NASA ei ole kertonut milloin Starlinerin on tarkoitus lähteä avaruusasemalta.

---

* Päivitys 29.6.2024: NASA:n alkujaan ilmoittama 45 vuorokauden raja Starlinerin lennolle johtuu aluksen akuista. Kun Starliner on telakoituneena asemaan ja saa ladattua akkunsa aseman sähköjärjestelmästä sekä akkujen kuntoa seuraavat anturit kertovat akkujen olevan hyvässä kunnossa, siirtyy 45 vuorokauden raja jatkuvasti eteenpäin.


05.06.2024 Boeing Starlinerin miehitetty testilento avaruusasemalle

Boeing CST-100 Starliner laukaistiin 5. päivä kesäkuuta ensimmäistä kertaa miehistön kanssa kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Avaruuskapselin vei avaruuteen ULA:n Atlas V -kantoraketti.

Atlas V vei Starlinerin avaruuteen. Kuva NASA TV.

Laukaisua yritettiin jo 7. päivä toukokuuta, mutta silloin Atlas-raketin toisen vaiheen yksi venttiili herätti epäilyksiä ja laukaisu peruttiin astronauttien jo ollessa sisällä Starlinerissa. Myöhemmin myös Starlinerissa havaittiin heliumkaasun vuoto, mutta se oli niin vähäinen, että sitä ei ryhdytty korjaamaan. NASA ja Boeing varmistivat, että heliumvuoto ei edes pahentuessaan aiheuta vaaraa eikä estä lennon toteuttamista.

Uusintayritys kesäkuun 1. päivä keskeytyi vain vähän ennen lähtöhetkeä yhden laukaisua hoitavan automaattijärjestelmän vian takia.

Laukaisu onnistui lopulta 5. päivä kesäkuuta.

Kyseessä on miehitetty testilento (CFT, Crewed Flight Test), jolla on mukana kaksi NASA:n astronauttia, Barry "Butch" Wilmore ja Sunita Williams. Starlinerin on tarkoitus telakoitua noin viikon ajaksi Kansainväliseen avaruusasemaan ja tuoda sitten testilentokaksikon takaisin maanpinnalle.

Boeing Starliner CST-100. Kuva NASA.

Lento sai odottamattoman lisätehtävän, kun toukokuun lopusssa Kansainvälisen avaruusaseman virtsankäsittelyjärjestelmään tuli vika ja Starlinerin kyytiin lastattiin uusi pumppu vietäväksi asemalle.

Jos lento sujuu ilman merkittäviä ongelmia, vahvistetaan Starliner käyttöön ja se aloittaa säännölliset NASA:n miehistölennot Kansainväliselle avaruusasemalle vuoden 2025 alkupuolella. NASA:n tarkoitus on, että Boeingin Starliner ja SpaceX:n Dragon kuljettavat vuorotellen neljän hengen vaihtomiehistön avaruusasemalle puolen vuoden välein. Eli siis kumpikin yhtiö lentää kerran vuodessa.

NASA aloitti 2011 hankkeen, jossa kilpailutti yrityksiä rakentamaan miehistönkuljetusaluksen Kansainvälisen avaruusaseman lentoja varten. Vuonna 2014 NASA valitsi Boeing CST-100 Starlinerin ja SpaceX Dragonin ja on siitä lähtien tukenut niiden kehitystä. Dragon teki ensimmäisen miehitetyn Demo-1 -lennon 2019 ja aloitti säännölliset lennot Kansainväliselle avaruusasemalle. Parhaillaan asemalla on kahdeksas Dragonin kuljettama miehistö.

Alkujaan NASA ilmeisesti odotti Boeingin kokeneena avaruusalan toimijana kykenevän saamaan oman aluksensa valmiiksi ilman suurempia viivytyksiä ja keskittyi ehkä hiukan enemmän seuraamaan uuden yrittäjän, eli SpaceX:n kehitystyön etenemistä. Molemmat ovat kohdanneet vaikeuksia kehitystyössä, mutta SpaceX:n Dragon tuli valmiiksi ja Boeingin Starliner on edennyt ongelmasta toiseen.

Starlinerin ensimmäinen koelento ilman miehistöä vuonna 2019 ei kyennyt lentämään avaruusasemalle, mutta lukuisista ongelmista huolimatta laskeutui onnistuneesti takaisin maahan.

Starlinerin toinen miehittämätön koelento vuonna 2022 tavoitti Kansainvälisen avaruusaseman, mutta lennon jälkeen löydettiin erilaisia korjattavia kohtia, jotka oli saatava kuntoon ennen kuin ensimmäinen testimiehistö pääsi lentoon.


Alkuvuoden 2024 lennot

Tammikuun 17. päivä Kiina laukaisi miehittämättömän Tianzhou-7 -lennon kohti omaa avaruusasemaansa. Rahtilaus telakoitui Tiangong-avaruusasemaan noin kuuden tunnin lennon jälkeen.

SpaceX laukaisi miehitetyn Axiom 3 -lennon kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 18. päivä tammikuuta. Nelihenkinen miehistön Dragon-kapseli telakoitui avaruusasemaan 20. päivä noin 12.30 Suomen aikaan runsaan 36 tunnin lennon jälkeen. Lento on Axiom-yhtiön SpaceX:ltä ja NASA:lta tilaama kaupallinen lento. Lennolle lähtivät Michael López-Alegría, Walter Villadei, Alper Gezeravci ja Marcus Wandt (ESA).

Axiom-3:n miehistö Kansainvälisellä avaruusasemalla yhdessä 
aseman muun miehistön kanssa. Kuva NASA-TV

Virgin Galactic teki lyhyen hypyn avaruuden rajamaille 26. tammikuuta. Unity-aluksen kyydissä oli neljä matkustajaa ja kaksi avaruuslentäjää. Lennon jälkeen Unityn ja sen ylös ilmakehään kuljettaneen Eve -lentokoneen välissessä kiinnityksessä havaittiin vaurio, jonka syntysyy on selvitettävä ennen seuraavaa lentoa. Virgin Galactic aikoo lopettaa lennot nykyisellä alustyypillä ja keskittyy kehittämään uutta suurempaa avaruuslentokonetta.

SpaceX laukaisi miehittämättömän Cygnus NG20 -rahtialauksen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 30. päivä tammikuuta. Cygnus on Northrop-Grumman -yhtiön rakentama rahtikapseli, joka on aiemmin laukaistu Antares-kantoraketilla. Antares perustuu Venäläisiin ja Ukrainalaisiin osiin, joita maailmanpoliittisen tilanteen takia ei ole saatavilla ja siksi Northrop-Grumman on turvautunut kilpailijansa SpaceX:n kantorakettiin rahtialuksen saamiseksi Kansainväliselle avaruusasemalle.

Cygnus NG-20 saapui Kansainväliselle avaruusasemalle 1. päivä helmikuuta noin puolen päivän aikaan Suomen aikaa.

Axiom 3 -lennon nelihenkinen miehistö lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 7. päivä helmikuuta. Heitä kuljettanut Dragon-kapseli laskeutui onnistuneesti mereen Floridan edustalle 9. päivä helmikuuta.

Dragon Crew-8 lento laukaistiin kohti Kanvainvälistä avaruusasemaa 4. päivä maaliskuuta. Alus telakoitui seuraavana päivänä.

Crew-8 valmiina matkalle kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Kuva NASA

Crew-7 palasi maahan 12. päivä maaliskuuta. Dragon kapseli laskeutui Meksikonlahdelle.

Sojuz MS-25 laukaisu keskeytettiin vähän ennen lähtöhetkeä maaliskuun 21. päivä. Uusi yritys tehtiin 23. päivä ja alus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 25. päivä. Kapselin kyydissä oli Tracy Caldwell-Dyson (NASA), Oleg Novitsky (Roscosmos) ja Maryna Vasileuskaya (Valkovenä)

Miehittämätön Dragon CRS-30 -rahtialus laukaistiin kohti Kanvainvälistä avaruusasemaa 21. maaliskuuta. Alus telakoitui asemaan 23. päivä. Lento on SpaceX:n 30. kaupallinen rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle.

Sojuz MS-24 laskeutui 6. päivä huhtikuuta Maahan. Mukana oli Loral O’Hara (NASA), Oleg Novitsky (Roscosmos) ja Marina Vasilevskaya (Valkovenäjä).

Kiina laukaisi omalle avaruusasemalleen uuden miehistön 25. huhtikuuta Shenzhou-18 lennolla. Avaruuteen lähti Ye Guangfu, Li Cong ja Li Guangsu. Shenzhou-17 toi 30. huhtikuuta Kiinan avaruusasemalla aiemmin olleet kolme taikonauttia takaisin Maan pinnalle.

SpaceX:n Dragon CRS-30 rahtikapseli lähti Kansainväliseltä avaruusasemalta 27. huhtikuuta ja laskeutui mereen Floridan rannikolle 30. päivä huhtikuuta.