Venäjä on ilmoittanut jättävänsä Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) vuoden 2024 jälkeen. Tai vuoteen 2028 mennessä. Tai sen jälkeen, kun saanut oman avaruusasemansa valmiiksi.
Kansainvälinen avaruusasema on usean maan yhteistyön tulos ja sen päivittäiseen toimintaan tarvitaan eri maiden yhteistyötä. Aseman suurimmat rakenteet ovat amerikkalaisten ja venäläisten rakentamia moduuleja. Asemalla on myös eurooppalaisia ja japanilaisia osia, sekä esimerkiksi Kanadassa valmistettuja robottikäsiä. Aseman sähköntuotanto on pääosin amerikkalaisten aurinkopaneelien varassa ja aseman radan muutoksista huolehditaan pääosin venäläisillä rakettimoottoreilla.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan on kansainvälinen tilanne johtanut siihen, että Venäjän osallistuminen yhteistyöhön avaruudessa on tullut julkiseksi ongelmaksi Venäjälle ja tasapainoiluksi sanojen asettelussa muille avaruusaseman työhön osallistuville. Venäjän avaruusjärjestön Roscosmosin entinen johtaja Dmitry Rogozin on eri tavoin ilmaissut Venäjän halun lopettaa yhteistyön (katso ”Putoaako Kansainvälinen avaruusasema Maahan?”) ja Roscosmosin nykyinen johtaja Yuri Borisov on ilmoittanut venäjän jättävän Kansainvälisen avaruusaseman vuoden 2024 jälkeen. Borisovin ilmoittama ajankohta vaikuttaa sikäli avoimelta, että hän ei kerro kuinka paljon vuoden 2024 jälkeen ja miten ajankohta kytkeytyy Venäjän oman avaruusaseman valmistumisaikaan.
Avaruusaseman kumppanimaat ovat sopineet aseman toiminnasta vuoteen 2024 asti. Aseman osilla on rajallinen käyttöaika, joten jossain vaiheessa avaruusaseman toimintaa ei enää kannata yrittää jatkaa pidemmälle. Mutta NASA haluaa jatkaa ainakin vuoteen 2030 asti ja Yhdysvalloissa on periaatteessa annettu NASA:lle lupaus rahoituksesta vuoteen 2030 ja NASA suunnittelee aseman ohjaamista hallitusti tuhoutumaan ilmakehässä Tyynen valtameren yläpuolella vuoden 2031 alussa.
Venäjän avaruusjärjestö Roscosmos julkisti keväällä 2021 (siis lähes vuosi ennen hyökkäystä Ukrainaan) suunnitelmansa uudesta omasta avaruusasemastaan, Russian Orbital Service Station eli lyhyesti ROSS.
ROSS-aseman ensimmäisen moduulin, Science Power Module 1 tai SPM-1, laukaisuajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2026. Seuraavan moduulin laukaisu on suunnitelmissa vuodelle 2028 ja kaikkiaan seitsemästä moduulista koostuvan aseman valmistumisajaksi kaavaillaan vuotta 2035. Ensimmäisen miehistön asemalle on tarkoitus lentää jo 2026.
Avaruusasemamoduulien suunnittelu ja valmistus on vaativa ja kallis tehtävä. On vaikea arvioida miten kanvainälinen tilanne vaikuttaa Venäjän kykyyn toteuttaa suunnitelmansa. Normaaleissakin oloissa avaruushankkeiden aikatauluilla on tapana venyä ja kustannusten nousta.
Myös Yhdysvallat suunnittelee Kansainvälisen avaruusaseman jälkeistä aikaa. NASA:n suunnitelmat painottuvat kuulentojen ja Kuuta kiertävän Gateway-aseman suunnitteluun. NASA:n strategia on keskittyä avaruustoiminnan laajentamiseen kauemmaksi Maasta ja jättää Maata kiertävä avaruusasema yksityisten yritysten asiaksi. Kuitenkin NASA suunnittelee ostavansa näiltä yrityksiltä avaruusasemapalveluita tarpeisiinsa. Usealla amerikkalaisyrityksellä onkin jo suunnitelmia avaruusasemaksi (esimerkiksi Axiom Space tai Blue Originin ja Sierra Spacen Orbital Reef).
Vaikuttaa selvältä, että suunta on yhteistyöstä kunkin avaruusmahdin omiin hankkeisiin. Kiinnostus asemilla tehtävään tutkimukseen ja yksityisten avaruusasemien kaupalliset mahdollisuudet takaavat sen, että Kansainvälisen avaruusaseman jälkeenkin avaruudessa on ihmisiä. Lisäksi valtioiden välillä on arvovaltapaineita, joita luo osaltaan myös Kiina, jonka uusi Tiangong-avaruusasema on rakenteilla ja jo käytössäkin.