Venäläinen Nauka-moduuli telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 29. päivä heinäkuuta. Moduuli laukaistiin avaruuteen kahdeksan päivää aiemmin.
Nauka telakoitui aiemmin Pirs-moduulin käyttämään porttiin. Lähestyminen avaruusasemaa kohti tapahtui automaattisen Kurs-järjestelmän avulla, mutta aivan viime hetkillä asemalla telakointia tarkkaillut kosmonautti Oleg Novitskiy joutui käyttämään käsikäyttöistä TORU kauko-ohjausta korjatakseen moduulin asentovirheen. Olegin ohjauksessa Nauka kiinnittyi onnistuneesti Kansainväliseen avaruusasemaan. *
Nauka oli alkujaan tarkoitus laukaista avaruuteen jo vuonna 2007, mutta lento viivästyi toistuvasti erilaisista syistä. Moduuli tarjoaa lisätiloja aseman Venäläiselle puoliskolle ja useita telakointiportteja Sojuz- ja Progress-aluksille. Nauka painaa 20.000 kg, on 4,25 metriä halkaisijaltaan ja 13 metriä pitkä. Aurinkopaneelit levitettynä sen leveys on noin 30 metriä.
Nauka toi asemalle myös Eurooppalaisen robottikäden (ERA). Euroopan avaruusjärjestön kehittämä ERA vastaa toiminnoiltaan asemalla jo olevaa Canadarm2 -robottikättä, jota on käytetty muun muassa SpaceX:n vanhemman Dragon-rahtialuksen kiinnittämiseen asemaan ja astronauttien siirtelyyn avaruuskävelyjen aikana. Sekä ERA, että Canadarm2 pystytään siirtämään aseman ulkopuolella paikasta toiseen. Era on 11 metriä pitkä ja kykenee siirtämään 8.000 kg kuormia - Canadarm2 on 17 metriä pitkä ja voi siirtämään 116.000 kg.
* Päivitys 30.7.2021: Myöhemmin Venäjän lennonjohto kertoi telakoinnin tapahtuneen kokonaan automaattisesti. Vaikeudet kuitenkin jatkuivat, kun Naukan rakettimoottorit käynnistyivät kaksi tuntia telakoinnin jälkeen ja käänsivät Kansainvälisen avaruusaseman väärään asentoon. Tilanne saatiin hallintaan tuntia myöhemmin. Lue lisää täältä.