18.02.2021 Nasan Mars-mönkijä onnistuneesti perille

Nasan mönkijä laskeutui Marsin pinnalle 18. päivä helmikuuta illalla noin kello 23 Suomen aikaa. Mönkijä lähetti laskeutumisen ajan tietoa lennon etenemisestä ja pian laskeutumisen jälkeen ensimmäiset kuvat Marsin pinnalta.

Havainnekuva Perseverance-mönkijän laskeutumisesta. 
Kuvassa laskeutumisalus laskee vaijereilla mönkijän Marsin pinnalle.
Kuva NASA

Maan ja Marsin suuren etäisyyden takia radioviesteillä planeettojen välillä kesti kulkea noin 11 minuuttia. Mönkijän saapumisesta Marsin ilmakehään planeetan pinnalle asettumiseen kului aikaa runsaat seitsemän minuuttia, joten kaikki laskeutumiseen liittyvät vaiheet laskeutumisalus joutui tekemään itsenäisesti ilman Maassa olevan lennonjohdon mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumiin.

Perseveranceksi nimetyn mönkijän on tarkoitus aloittaa tutkimustyönsä sen jälkeen, kun lennonjohto on varmistanut kaikkien laitteiden ja järjestelmien olevan kunnossa yli kuuden kuukauden avaruusmatkan jäljiltä.

Perseverance on ensimmäinen Mars-mönkijä, jonka tehtäviin kuuluu etsiä menneen elämän merkkejä - erityisesti kallioperästä, jonka tiedetään Maassa säilöneen vanhoja elämän merkkejä. Lisäksi mönkijä kerää ja säilöö näytteitä, jotka on tarkoitus myöhemmin noutaa Maahan tutkittaviksi. Perseverance siis kuitenkin vain kerää ja sinetöi näytteet, mutta jonkin myöhemmän Mars-lennon tehtäväksi jää etsiä ja lähettää näytteet Maahan.

Havainnekuva Ingenuity-kopterista. Kuva NASA.

Mönkijä toi mukanaan Marsiin myös 1,8 kg painavan, noin puolen metrin korkuisen ja siipiväliltään 1,2 metrisen Ingenuity kopterin. Kopterin energialähteenä on akut, joita ladataan aurinkokennoilla.  Kopterilla on tarkoitus tehdä yksi tai useampi lento kuukauden aikana. Laitteen tarkoitus on ensimmäisen kerran demonstroida vieraan planeetan kaasukehässä lentävää tutkimusvälinettä. Kopteri pystyy itsenäisesti toteuttamaan lennonjohdon sille välittämän lentosuunnitelman ja käyttämään kahta kameraansa lentoreitin kohteiden kuvaamiseen. Erityisen haasteen kopterin suunnittelijoille tuotti Marsin kaasukehä, joka on tiheydeltään vain prosentin Maan ilmakehästä ja siten tarvitaan paljon tavallista Maassa käytettävän dronen potkureita suuremmat potkurilavat.